HUOMIOITA TIEN RAVEISTA

  Aamulla suuntasin lenkkini välillä Ala-Okeroisten tielle. Noin kilsan sen viertä kävelin. Ryhdyin piruuttani seuraamaan, mitä kaikkea kevyenliikenteenväylän ja itse tien välisessä ravissa näkyy. Monia kymmeniä kertakäyttömukeja ja niiden kansia, pikaruokalaatikoita, karkkipusseja ja suklaapatukkakääreitä, täysi muovikassi (jonkun paskiaisen roskapussi), kaksi AA-patteria, yksi litran piimätölkki, neljä aurausviittaa, useita juomatetroja tai -tölkkejä, tupakka-askeja, nuuskarasioita, puolikas pölykapselista, kaksi heijastinta, yksi kuollut harakka, sekä pätkä kyllästettyä terassilautaa. Ja tämä kaikki tien toisesta ravista, toinen oli näkymättömissä.
  Kun asiaa jälkikäteen mietin, niin pölykapselin puolikkaan ja aurausviitat ymmärrän; ne eivät ole tahallisesti raviin joutuneet. Ei ehkä laudanpätkäkään. Eikä harakka. Mutta muut on nakeltu auton ikkunasta surutta ulos. Saatanan tunarit!
  Toki juomamukeista ja roskaruokapakkauksista osa oli jo  kauan maassa lojuneita, eivät siis viime yönä ilmestyneitä, mutta ulos ne ikkunasta nakattu joka tapauksessa.
  Ilokseni panin merkille sen, että tupakkilootat ovat vähentyneet, samoin natsat. Muutamia vuosia sitten saattoi joku tienpätkä olla kylvettynä natsoilla, nyt ei bongaa kuin yhden sieltä, toisen täältä. Myös panin merkille, en ehkä ilokseni, mutta kuitenkin, että nuuskarasiota näkyi tuolla kilsan matkalla suunnilleen sama määrä kuin tupakka-askeja. Kertoo kai jotakin tapojen muuttumisesta?

  Ylesluonteisesti on sanottava, että ympäristö, ainakin Hollolassa, on siistiytynyt. Kun aloitin vakituisen lenkkeilyn reilu kymmenen vuotta sitten, saattoi vastaan tulla jos vaikka mitä. Enää ei keskellä metsää törmää rikkinaiseen sohvaan, kelvottomaan kirjahyllyyn, tai lyyhistyneeseen parivuoteseen kaik' patjoneen. Kai kovapäisimmätkin ovat tajunneet, että sellaiset saa ilmaiseksi viedä jäteasemalle. Ja vähemmällä hikimäärällä kuin minkä pitkälle kuusikkoon raahaaminen tuottaa.
  Samoin ovat kuvaputkitelevisiot, kahvinkeittimet, pulsaattoripesukoneet, ja hiiligrillit nykyään harvinaisia. Rakennusjätettä, mm. gyproclevyn paloja ja villaeristeitä olen bongannut. Johtuu siitä, että niistä täytyy pieni maksu jäteasemalla pulittaa.
  Kymmenisen vuotta sitten näin tuossa lähellä, Kunnantien ojassa, putkiradion. Näytti ulkoisesti ihan siistiltä. Kyllä sillekin olisi varmasti järkevämpi loppusijoituspaikka löytynyt. 
  On selvää, että ihmiset ovat kovasti parantaneet tapojaan. Roskaaminen on vähentynyt, kierrätys lisääntynyt, ilmaiset jätteidenkeruupisteet ovat tulleet tutuiksi. Kunhan lopettaisivat roskien auton ikkunasta pihalle syytämisen. Luultavasti nuoret aikuiset sitä eniten harrastavat. En kuitenkaan syyttävää sormea roskansyytäjiiin ikärakenteen perusteella mene nostamaan. Nimittin tuossa lähibensiksellä ST-Ykkösen kylmäasemalla sattui taannoin niin, että tankatessa huomasin eräästä  autonikkunasta syydettävän pihalle papereita, kauppalappuja, ostokuitteja, ties mitä roskaa. Kahden mertrin päässä oli roskakori. Ei vaan jaksanut ovea avata, sinne roinaansa kiikuttaa, pitkälle keski-ikään ehtinyt, vanhuuttaankin kolkutteleva, rouva. Meinasin mennä mainitsemaan, mutta tankkaus oli kesken, ja ennen kuin ehdin, tallusteli herra lippis vinossa, tuulipuku kahisten, autoon, he sörnäyttivät baanalle.

  Otsikko HUOMIOITA TIEN RAVEISTA, ei, kuten huomasitte, käsitellyt raveja. Tai käsitteli, mutta ei raveja. Ei Ala-Okeroistentiellä ole, ainakaan sataan vuoteen, raveja edes järjestetty.

  Huomaatteko, ei sanakaan koronasta! No, lopuksi siihen liittyen: Jos, ja kun, me saareen seitsemän todetun tartunnan kunnasta mennään, mennään me 32:den todetun tartunnan Mikkeliin. Matkustaminen on aina riski, ymmärrän sen. En kuitenkaan osaa maankaatosyntinä, ankarasti rangaistavana rikoksen, pitää tällaista, etenkin, kun saletisti olemme ylivarovaisia, vastuullisia vakavasti.

  Loppuun kuva aamun lenkiltä. Ei tässä näy yhtään kertakäyttömukia. Kun jaksaa harjulle kivuta, näkyy melkein Stadiin saakka. No, ei ehkä ihan.