MOKOMA

  Paluu Hollolaan on onnistuneesti suoritettu. Jo kierille aamujäille itsemme ängettiin. Puoli yhdeksän startattiin Potinlahdesta, puoli yksitoista oltiin kotona.

  Päivällä syötiin mutkan Anttolassa tehnyttä Kana-Kasvimureketta. Tällä kertaa kävi niin, että ruokaa jouduttiin tuomaan takaisin. Johtuu ekstrana saadusta mateesta ja peurapaistista, sekä siitä, että oltiin saaressa päivä aiottua vähemmän.
  Kun oltiin syöty, niin huomattiin, että toinen mokoma jäi murekkeesta jäljelle. Eli huominen ateria on tiedossa. Sana "mokoma" jäi kaihertamaan. Se pyöri päässäni, puokkoili aivolohkosta toiseen, kun kävimme pienellä päiväkävelyllä. Se, mokoma sana, siis "mokoma", jatkoi kiertelyä kaalissani, kun katsoimme HBO:lta My Briljant Friendin 2. kauden osaa 8.
  "Katoppas mokomaa!", tuumiskelin, päätin pureutua mokomaan "mokomaan".

  Tuumin, että "mokoma" on paljon muutakin, kuin kotimainen metalliyhtye. Mietitäänpäs sanontaa "jäljellä on toinen mokoma". Sehän tarkoittaa, että jäljellä on puolet. Mokoma on yhtä kuin puolet, m.o.t.  Eli jos jaetaan jotakin tasan, niin voidaan sanoa "mokoma sulle, mokoma mulle". Tai sanonta voi kuulua "Totta toinen mokoma", tai "...mokoma kuuta peipposesta". Tai laulun sanat voivat mennä "onnestas on mokoma minun". Löytyyhän näitä esimerkkejä. Niin pitkälle on kuitenkaan mene, että esittäisin puoliso-sanaa korvaavaa ilmaisua mokomaso. Ja mokomatuttu saattaa herättää assosiaatioita väärään suuntaa.

  Tässä vaiheessa huomasin mokoman sanan, siis yhä "mokoman", lopettaneen hyrräämisen pääkopassani. Joten päätin katsoa, mitä mieltä viisaammat ovat mokomasta. Tarkoitan "mokomasta".

  Suomisanakirja.fi antaa seuraavan selvityksen:

  1. Sellainen, semmoinen, moinen, tuollainen, tällainen.
  a. ihmettelevää tai arvostavaa suhtautumista ilmaisemassa: niin, noin mainio, jonkin veroinen, erikoinen, kumma. Esimerkiksi: Mokomaa voimamiestä ei ole ennen nähty. Kuka olisi uskonut mokomaa! Substantiivina Esimerkiksi: Kas mokoma, kun pääsi karkuun.
  b. väheksyvää, halveksivaa, ivallista suhtautumista ilmaisemassa: niin, noin mitätön, kehno, jonninjoutava. Esimerkiksi: Kutsuu mokomaa romua autoksi. Suuttua nyt mokomasta!
  c. harmia, suuttumusta, kyllästymistä ilmaisemassa: senkin, pahuksen, peijakkaan. Esimerkiksi: Mokoma kiusankappale! Substantiivina hyväkäs, pahus, peijakas. Esimerkiksi: Tyttö mokoma ei tullutkaan paikalle. Vetivät minua nenästä, mokomat. Voi mokoma, unohdin koko asian!

 2. Esimerkiksi: Kaikin mokomin vastauksissa, kehotuksissa, myönnyttelevissä ilmauksissa: (tottahan) toki, totta kai, kaikella muotoa. / "Saanko istua viereenne?" "Kaikin mokomin!" / "Suokaa anteeksi!" "Kaikin mokomin!" / Voit kaikin mokomin lainata autoani.

  3. Varsinkin puhekieltä
  Esimerkiksi: Toinen mokoma saman verran lisää. Verkossa oli kymmenkunta ahventa ja toinen mokoma särkiä.

  Yllä olevasta paljastuu "mokoman" monikäyttöisyys. Sanaa voi käyttää joko ihmetystä tai arvostavaa suhtautumista ilmaisemassa, tai väheksyvää, halveksivaa, ivallista suhtautumista ilmaisemassa. Katsos mokomaa, mikä takinkääntäjä!

  Onhan noita käänteisiä merkityksiä saavia sanoja muitakin. Varsinkin murteissa sellaisia esiintyy. Meillä Anttolassa tarkoitti "tuima" vähäsuolaista, kun taas täällä Päijät-Hämeessä se markkeeraa runsassuolaista.
  Nöösipoikana opin, että limppu on litteä, kuten perunalimppu. Kun aikanaan tänne eksyin, meinasi tulla tappelunpoikasia, kun ihmiset väittivät, että limppu on paksu ja pyöreä. Olen näillä nurkilla elellyt yli 45 vuotta, mutta limppu on litteä, litteä kuin limppu! Siitä ei päätäni saa käännettyä. Tuiman suhteen en ole yhtä jyrkkä. Tai olen siinä mielessä, että jos kala tai liha on Savossa tuimaa, niin se kaipaa suolaa. Mutta ymmärrän myös, että tuima tuuli ei ole vieno henkäys, Savossakaan.

  Kun sanoja ja murteita sivuttiin, niin on yksi murresana, minkä alkuperää en ole saanut selville. Se on "niepreä". Ukkini Aleksi käytti sanaa. Varsinkin, sen muistan, kun hän kävi kokeilemassa seipäällä olevien heinien kuivuutta. Jos eivät olleet vielä latoonajokuntoisia, sanoi ukki: "Niepreitä on, outetaan vielä ainanniin päevä!"
  Kun äsken googletin sanan "Niepreä", niin tulokseksi tuli kaksi joskus kirjoittamaani blogia, sekä yksi muu tärppi, joltain keskustelupalstalta, ja siinä ilmaisulla "Niepreä ei näy lainkaan" tarkoitetaan neuvostoliittolaista moottoripyörää nimeltä Dnepr.

  Koska en kielitieteilijäksi aio ryhtyä, olkoonkin vaikka kuinka mielenkiintoista, niin jätän asian lepäämään. Ehkä "niepreän" salat vielä joskus paljastuvat. Kilelitieteilijäksi en ryhdy siksi, että elämässä on paljon muutakin tekemistä. Luulen, että se, mitä minulla ehkä olisi tieteelle annettavissa, saattaisi täyttää maailman lyhimmän kirjan tunnusmerkit. Tietojeni mukaan tuo kirja on tätä nykyä "Italialaisten urotyöt toisessa maailmansodassa". Mene tiedä. Älköön kukaan tästä pahastuko. En tunne sotahistoriaa. Näin minulle on kerrottu. Älkää ampuko viestintuojaa, vaikka kuinka italomaaneja olisitte.

  Sananselitykset menivät jo katekismusmaisiksi. Eikös Katekismuksessa ole kymmenen käskyä, selitys jokaisen perässä? Oli ainakin ennen. Pakko tunnustaa, että edellisestä Katekismuksen ja minun tapaamisesta on aikaa sen verran, että taisi olla rippikoulussa. Tämä on taas ihan eri asiaa. Minun piti kertoa, että kun tulimme kotiin, oli postilaatikkoon ilmestynyt tiedote, missä kertottiin ensi viikolle aiotun ovienvaihdon alkavan "alustavasti viikolla 13". Siis kahden viikon kuluttua. Alustavasti. Alus ja maine! Minua ipottaa! Subjekti ja predikaatti! Vaikka toisaalta tämä saattaa muotouttaa uudelleen ajatukset saareen menosta. Mutta siihen pureudun myöhemmin.

  Mokomaa kirjotusta syntyy, kun laittaa mokoman hommiin. Älkää olko mokomasta moksiskaan. Ja uskokaa tästä enintään mokoma, pankaa loput "eholle".

  Vielä aamuinen maisema Saukonsaloon päin ennen auringonnousua.