Bongasin pari päivää sitten aamulenkillä varpushaukan pyydystämänsä valkoposkihanhen päällä keskellä maantietä. Siitä sain kimmokkeen evoluutioteorian pohtimiseen. Lähinnä darwinismiin. Ja vielä takennettuna darwinismin ja sosiaalidarwinismin eroihin.
Joitain pääpiirteitä kummastakin toki tiedä, ainakin luulen tietäväni. Lähinnä askarrutti Darwinin käsitys "vahvimman" vaikutuksesta, kun kyseessä on ihmiskunta.
Otin avukseni AI:n, kysyin, kuinka sosiaalidarwinismi eroaa darwinismista?
Sosiaalidarwinismi eoaa Charle Darwinin biologisesta teoriasta ennen kaikkea siinä, että se siirtää luonnonlait sokeasti ihmiskuntaan ja muuttaa tieteellisen tieteellisen havainnon poliittiseksi arvomaailmaksi.
Darwinin biologinen teoria:
Biologiassa "vahvin" tarkoittaa parhaiten ympäristöön sopeutuvaa, ei välttämättä fyysisesti voimakkainta, älykkäintä tai aggressiivisinta. Menestys mitataan vain kyvyllä tuottaa elonjäämiskykyisiä jälkeläisiä tietyssä ympäristössä. Esimerkiksi pieni ja huomaamaton eliö voi olla "vahvempi" kuin suuri saalistaja, jos ympäristö muuttuu
Sosiaalidarwinismi:
Sosiaalidarwinistit määrittelivät "vahvuuden" rikkaudeksi, vallaksi, sosiaaliseksi asemaksi ja sotilaalliseksi mahdiksi. He väittivät, että yhteiskunnan huipulla olevat ihmiset ja rikkaat valtiot olivat biologisesti "parempia" kuin köyhät tai alistetut.
Darwinin biologinen teoria:
Darwin huomasi, että monilla lajeilla – erityisesti ihmisellä – yhteistyö, myötätunto ja laumakäyttäytyminen ovat evolutiivisia etuja. Kirjassaan Ihmisen polveutuminen Darwin korosti, että moraalisten tunteiden ja toisista huolehtimisen kehittyminen teki ihmisyhteisöistä vahvempia ja auttoi niitä selviytymään.
Sosiaalidarwinismi: Tämä suuntaus hylkäsi myötätunnon. Sen edustajat katsoivat, että heikoista huolehtiminen ja sosiaaliturva heikentävät ihmiskuntaa, koska ne sallivat "sopeutumattomien" yksilöiden jäädä henkiin ja jatkaa sukua.
Darwinin biologinen teoria:
Evoluutiolla ei ole päämäärää, tarkoitusta tai moraalisesti "parempaa" suuntaa. Se on sokea prosessi, jossa eliöt muuttuvat ympäristön paineesta. Mikään laji ei ole evoluution silmissä "korkeampi" tai "kehittyneempi" kuin toinen; ne ovat vain erilaisia.
Sosiaalidarwinismi:
Sosiaalidarwinistit näkivät evoluution tikapuumaisena kehityksenä kohti täydellisyyttä. He uskoivat, että ihmisyhteiskunnat kehittyvät "alkukantaisista" kohti "sivistyneitä" (jollaisena he pitivät sen aikaista länsimaista teollisuusyhteiskuntaa). Tämä loi pohjan rasistisille teorioille, joissa eri ihmisryhmät asetettiin hierarkiaan.
Darwinin biologinen teoria:
Kyseessä on kuvaileva (deskriptiivinen) tiede. Darwin pyrki selittämään, miten luonto toimii ja miten lajit ovat syntyneet. Hän ei sanonut, että luonnon säännöt olisivat hyviä tai että ihmisten pitäisi elää niiden mukaan.
Sosiaalidarwinismi:
Kyseessä on määräävä (normatiivinen) ideologia. Sosiaalidarwinistit tekivät luonnon havainnoista moraalisen säännön: koska luonnossa vallitsee olemassaolon taistelu, myös ihmisyhteiskunnassa kuuluu vallita säälimätön kilpailu.
No niin. Selvensi hieman. Nykyään maailma on siis sosiaalidarwinisiin suuntautunut, ainakin suurelta osin, Suomi mukaan lukien. Jos pääsisin aikamatkalle jututtamaan itse Darwinia, selviäisi enemmän. On kuitenkin pidättäydyttävä tekoälyn luomaan kuvaan minusta ja Darwinista.
Olen kuvassa keskittyneen oloinen, ihan kuin jotain ymmärtäisin. Todellisuus voisi olla erilainen.
Arkisempiin asioihin. Eilen käytiin parissa museossa. Lahden 121 vuotispäivän kunniaksi oli kaupungin museoihin vapaa pääsy. Käytiin Malvassa ja Lahden Historiallisessa Museossa. Malvassa käydään joka vuosi, oli ilmaista tai ei. Historiallisessa Museossa olen käynyt joskus ennen isoa remonttia, joten nyt oli sopiva hetki käydä tarkastamaan, ja hyväksymässä työn jälki.
Ensin mentiin Malvaan. Puolenpäivän jälkeen. Siellä oli ihmisiä aika paljon. Ja kuumaa. Hiki otsalla oli näyttelyt kierrettävä. Ei mitään minua suuresti sykähdyttävää löytynyt. 5. kerroksen pysyvässä näyttelyssäkin poikettiin, mutta siellä ei näköjään ilmanvaihto, piisannut pitämään lämpötilaa ja ilmalaatua hyvänä. Päätettiin lähteä kohti toista museota.
Lahden Historiallinen Museo, upeat tilat entisen Fellmanin kartanon päärakennuksessa. Eikä ollut moitittavaa remontin lopputuloksen suhteen. Ihmisiä oli sielläkin paljon. Näyttelyt sijoittuivat moniin välillä pienehköihinkin huoneisiin, joten ahdasta oli. Melko nopeasti luovittiin näyttelyt läpi. Kahvilaan sentään mahduttiin. Täytyy käydä joskus uudestaan, niin pääsee Lahden historiaan rauhassa tutustumaan.
Sitten arkisiin asioihin. Tänään on influenssarokotuksen aika. Minä saan kai myös koronarokotuksen, koska 75 on täynnä.
Seuraava merkintä kalenterissa on parturi 12.11.
Sitten muistutus löytyy 20. 11. Silloin on edessä matka Helsinkiin ja Espooseen. Silloin alkaa kaksipäiväinen Helsinki Trophy 2016, taitoluistelun Grand Prix-osakilpailu. Vien Hilpan jäähallille päivällä, Iiris ja Anna menevät myöhemmin. Minä ajelen, kuten perinteeksi alkaa muotoutua, ystäväni Ruikun luo Maunulaan. Uusia tuotteita on äijä saanut käsistään valimon kautta nähtäväksi. Minullekin varmaan näytteitä liikenee. Toivottavasti Risto on hyvässä vireessä. Jutustelu on silloin hedelmällisempää.
Ollaan yötä Annan ja Jonin luona, sillä kisat jatkuvat lauantaina.
Tuon jälkeen ei kalenterissa näy, täytyy improvisoida. Jos ei halua mennä fiiliksellä. Tai olla vaan. Aika näyttää.