Mieli joskus matalalla/voisi sanoo "pöydän alla."
Ehkä kohta korkealla/toivon sitä hartaudella.
MENNYTTÄ JA OLLUTTA, OLEVAA JA TULEVAA
Mieli joskus matalalla/voisi sanoo "pöydän alla."
Ehkä kohta korkealla/toivon sitä hartaudella.
Darwinin biologinen teoria:
Biologiassa "vahvin" tarkoittaa parhaiten ympäristöön sopeutuvaa, ei välttämättä fyysisesti voimakkainta, älykkäintä tai aggressiivisinta. Menestys mitataan vain kyvyllä tuottaa elonjäämiskykyisiä jälkeläisiä tietyssä ympäristössä. Esimerkiksi pieni ja huomaamaton eliö voi olla "vahvempi" kuin suuri saalistaja, jos ympäristö muuttuu
Sosiaalidarwinismi:
Sosiaalidarwinistit määrittelivät "vahvuuden" rikkaudeksi, vallaksi, sosiaaliseksi asemaksi ja sotilaalliseksi mahdiksi. He väittivät, että yhteiskunnan huipulla olevat ihmiset ja rikkaat valtiot olivat biologisesti "parempia" kuin köyhät tai alistetut.
Darwinin biologinen teoria:
Darwin huomasi, että monilla lajeilla – erityisesti ihmisellä – yhteistyö, myötätunto ja laumakäyttäytyminen ovat evolutiivisia etuja. Kirjassaan Ihmisen polveutuminen Darwin korosti, että moraalisten tunteiden ja toisista huolehtimisen kehittyminen teki ihmisyhteisöistä vahvempia ja auttoi niitä selviytymään.
Sosiaalidarwinismi: Tämä suuntaus hylkäsi myötätunnon. Sen edustajat katsoivat, että heikoista huolehtiminen ja sosiaaliturva heikentävät ihmiskuntaa, koska ne sallivat "sopeutumattomien" yksilöiden jäädä henkiin ja jatkaa sukua.
Darwinin biologinen teoria:
Evoluutiolla ei ole päämäärää, tarkoitusta tai moraalisesti "parempaa" suuntaa. Se on sokea prosessi, jossa eliöt muuttuvat ympäristön paineesta. Mikään laji ei ole evoluution silmissä "korkeampi" tai "kehittyneempi" kuin toinen; ne ovat vain erilaisia.
Sosiaalidarwinismi:
Sosiaalidarwinistit näkivät evoluution tikapuumaisena kehityksenä kohti täydellisyyttä. He uskoivat, että ihmisyhteiskunnat kehittyvät "alkukantaisista" kohti "sivistyneitä" (jollaisena he pitivät sen aikaista länsimaista teollisuusyhteiskuntaa). Tämä loi pohjan rasistisille teorioille, joissa eri ihmisryhmät asetettiin hierarkiaan.
Darwinin biologinen teoria:
Kyseessä on kuvaileva (deskriptiivinen) tiede. Darwin pyrki selittämään, miten luonto toimii ja miten lajit ovat syntyneet. Hän ei sanonut, että luonnon säännöt olisivat hyviä tai että ihmisten pitäisi elää niiden mukaan.
Sosiaalidarwinismi:
Kyseessä on määräävä (normatiivinen) ideologia. Sosiaalidarwinistit tekivät luonnon havainnoista moraalisen säännön: koska luonnossa vallitsee olemassaolon taistelu, myös ihmisyhteiskunnassa kuuluu vallita säälimätön kilpailu.
No niin. Selvensi hieman. Nykyään maailma on siis sosiaalidarwinisiin suuntautunut, ainakin suurelta osin, Suomi mukaan lukien. Jos pääsisin aikamatkalle jututtamaan itse Darwinia, selviäisi enemmän. On kuitenkin pidättäydyttävä tekoälyn luomaan kuvaan minusta ja Darwinista.
Talviaika aloittelee, lokakuu loppuaan lähenee, marraskuu oviaan raottelee. Ensin kärsitään Halloweenmainokset, sitten hädin tuskin siedetään joulureklaamit. Lievän lohdun suo se, että jokainen, joka kaupallisia kanavia katsoo/kuuntelee, somessa seilaa, jakaa saman tuskan. Tai ehkei jokainen? Varmaan sellaisiakin löytyy, joille mainosten ahmiminen on herkkua kuin koralle maksamakkara.
Nyt joku lohko ilmoittaa, että muut tehtävät odottavat. Lohko kuin lohko, sitä on kuuleminen.
Välillä pitää täälläkin tarttua hommiin. Pesin ikkunat. Ei niitä kovin paljon ole, viisi + kaksi lasiovea + parvelelasit. Homma tuli tehtyä. Ennen pakkasia. Hyvä niin.