maanantai 6. toukokuuta 2024

ONKO MIKÄÄN IKUISTA

  "Timantit ovat ikuisia", sanotaan. Onkohan noin? Vai onko niin, että kaikki on ikuista? Jäävätkö atomit pyörimään maailmankaikkeuteen, vaikka tulee poltetuksi, hapossa liotetuksi, kokoon puristetuksi, räjäytetyksi, laserilla tuhotuksi? Eikä mekään minnekään hävitä, meistä tulee multaa. 

  Niin tai näin, mutta kesäkauden aluksi ikuisuuskysymys, tai ainakin kohtuullisen elämänkaaren kysymys tuli mieleen. Aamupäivällä ajattelin ajella ruohonleikkurilla pihoilta lehtiä murskaksi lannoittamaan. Vaan enpä ajellut. Kun koneen otin esiin, tankkasin, ja ryhdyin käynnistystoimiin, äkkäsin, että bensaa valuu aika lailla eri kohdista. Eli letkut lienee hapristuneet. Myös siitä "tissistä", mistä pitää aina ennen nykäisyä painella muutaman kerran, ruiskusi bensaa kauniissa kaaressa. Kone on RYOBI-merkkinen. Se on 11 tai 12 vuotta vanha. Ei juuri voi kehuja antaa. Lähes joka vuosi on jotain ongelmaa ilmennyt. Kaksi kertaa olen käyttänyt huolettavana (lue korjattavana), itse olen monia kertoja löytänyt vikoja, jotka olen saanut kuntoon. Entinen palvelija, en muista merkkiä, mutta Briggs & Strattonin moottori siinä oli, palveli yli 30 vuotta. Kone toimi edelleen, mutta kun runko alkoi ruostua niin, että osia lenteli, niin oli pakko vaihtaa. 
  Pitää miettiä, korjaisi/korjauttaisiko tuon Ryobin. Taidan kuitenkin katsella tarjontaa. 

  No, kun leikkuri ei leikannut, niin päätin putsata räystäskourut. Seuraava ikuisuuskysymys tuli eteen. Räystäskourun puhdistajasta irtosi se t-haara, eli puhdistuspää. Poikki meni holkin sisältä. Sen korjasin rakennusliimalla. Saa nähdä, kestääkö? Tuo apuvälinen ehti terveenä palvelemaan ehkä kuusi vuotta. 

  Vielä pari huomiota asiaan liittyen. Veneen pressu oli revennyt yhdeltä kulmalta. Varmaan talven aikaan oli nuoskalumi painanut niin paljon, että ei kestänyt. Vaikka veneen päällä on irtopressu, lumi kyllä pääsee tupruamaan sen alle. 
  Kun repeämää paikkailin, niin huomasin, että hapertunut on jo pressukangas. Vene tulee elokuussa täyttämään seitsemän vuotta. Pressu on sen päällä ollut melkein koko ajan, kesät, talvet, taivasalla. Poissa se ole juuri kuin ajaessa. Ei ole ikuinen, läheskään. 

  Mökin televisio on tullut vanhaksi. Ei se iänikuinen ole, äly-tv, olisko kymmentäkään vuotta. Se ei enää tue kaikkia sovelluksia. HBO loppui viime kesänä. Nyt ei enää toimi MTV3 (Katsomo), eikä Ruutu. Netflix vielä pelaa. Ja Areena vanhan sovelluksen kautta.
  Tähän oltiin jo varauduttu. Ostettiin keväällä kotiin uusi toosa, tuodaan entinen, muutaman vuoden ikäinen tänne. Ei ensimmäiseen lastiin mahtunut, mutta kunhan Hollolassa käydään, niin tv on matkassa. 

  Näitä juttuja sattuu vuosittain. Joku värkki on tiensä päässä. Täällä saaressa on jääkaappi/pakastin ja astiapesukone jo reilusti täysi-ikäisiä. Toivottavasti eivät tämän kesän ikuisuusongelmiin liity.

  Sitten muut uutiset. Pihat on saatu koko lailla siistittyä. Minä yleisemmin, Hilppa kukkapenkit.


 Tänään kärräilin kallista multaa, eli jälkikompostoitua ihmistuhmaa, kukkapenkkeihin. Kallistahan se, ainakin näillä ruoan hinnoilla. 
  Kun otin peiton pois läjän päältä, niin siellä lekotteli vaskitsa. Lämmin paikka, mutta en minä sinne makoilemaan menisi. En, vaikka on jo muutaman vuoden kompostoitunut.


  Tänään saunotaan, keskiviikkona mennään käymään Mikkelissä. Kaikenlaista muutakin kuin evästä tarvitaan. Torstai on vakiintunut kauppapäivämme, mutta nyt se on pyhä. 

  Viileäksi heittäyty keli, taas. Yöpakkaset ovat edessä. En sen vuoksi ole rantapumppua vielä viritellyt. Kyllä saunavedet jaksaa kantaa. 

  "Oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties". Reppu ja reissumies, sekä Hilppa ja minä. Täällä on hyvä olla, oli kelit mitä vaan. Mietti Peppendal. Pipo päässä, sattuneesta syystä. 

lauantai 4. toukokuuta 2024

TÄSTÄ SE ALKAA

  Aamulla tavarat autoon, klo 7:30 tien päälle. Urpolan Lidlin (evästä) ja Rysän (Pitkälahden kalastusmerkit) kautta Hanelille. Olin puhelimassa kertonut hänelle, että siinä kymmeneltä siellä ollaan. Oltiin 9:54. Taisin, piruhitto, ajaa jossain kohtaa ylinopeutta. 

  Haneli oli jo siirtänyt veneen laskupaikalle, joten se oli pian kellumassa. Sitten tuli ehdotus Tainalta. 
  "Mitäs jos söisittekö paistetut muikut. Samalla aikaa ne tulee, kun kahvit keittäisi". 
  Meistähän ei tietysti ollut vastustamaan. Eilen nuotatut mujeet eivät olleet pilaantuneet. Kahvit vielä päälle hörpittiin. Olen varmaan joka kevät tämän sanonut, sanon taas. On loistava paikka meillä veneen talvisäilytykseen. Syksyllä, kun vene ylös otetaan, saadaan mukaan hirvenlihaa, keväisin, vesillelaskun harjakaisiksi yleensä jotain Hanelin pyytämää kalaa on laitettu mukaan. Tällä kertaa siis tuli valmis ruoka. Ja vielä paketin savupollea pakkasesta kaivoi Taina. Että sellasta korvausta vastaan vene talvehtii Piskolan rannassa. 

  Mahat pullollaan lähdettiin loppumatkaa taittamaan. Minä veneellä, Hilppa autolla. Tavarat lastattiin jo veneeseen rannassa. Vaikka ei olisi tarvinnut, sillä Potinlahti oli sulana, kuten pian kuvasta näkyy.

  Sadekuuro meni yli juuri kun vesille ampaisin. Loppui heti, mutta pienen ripauksen antoi kohta Kiukuanselällä. Kuva siitä enteilee.


  Tässä tilanne Potinlahdessa. Korkealla on vesi. Laituria pitää oikoa ja nostaa, kunhan muita osakkaita maisemiin ilmaantuu. 


  Arska paisteli, kun saareen päästiin. Valkovuokot ottivat meidät vastaan.


  Tavarat kärrättiin talolle. Sitten pumppasin kaivon tyhjäksi. Oli muuten kaivossa vettä niin paljon, että en moista muista. 
  Kun pumppu teki tehtäväänsä, purin tavaroita paikoilleen. Hilppa laitteli ruokatarpeita jo kylmenneeseen jääkaappiin ja pakastimeen. Välillä sateli muutaman kerran pikkasen. 
  
  Kun kaivo oli hieman täyttynyt, laitoin vedet päälle. Kaikki toimi, siis pumppu ja varaaja. Huomenna testataan pesukoneet. 

  Vesi on korkealla, kuten mainitsin. Ei kuitenkaan vielä ihan siinä tasossa kuin nelisenkymmentä vuotta sitten, mutta luultavasti ennen juhannusta tuo minun muistini mukaan korkein lukema saavutetaan.  

  Laturi on nyt melko vaaterissa, tai oikeastaan jo ylempänä kuin kulkusilta.


  Hörpittiin päiväkahvit, sitten kävin laittamassa kaksi katiskaa pyyntiin. Otin savut moottorisahasta, laitoin talvella hankkimani akkusahan (Makita) kasaan ja kokeilin. Puri mukavasti puuta. Ostin sen, koska tarjous oli edullinen. Mukana tuli kaksi 6Ah:n akkua ja kahden akun laturi. Akkuja tarvitsen syksyin keväin lehtipuhaltimeen, sillä se on yhdellä akulla toimiva, eikä kovin kauaa kerralla pelitä. Nyt on akkuja enemmän, ja voi kolme yhtä aikaa ladata. Sitä paitsi akkusahalla on hyvä harventaa nukkuma-aitan ja järven välillä olevaa koivikkoa. 

  Aurinko paisteli iltapäivällä niin, että t-paidassakin tuli hiki. Huomenna uudet jutut, eli pihojen siistimistä ainakin. 

  Ei vielä viherrä, mutta pian valtaa nämäkin maisemat kevään hempeä viherrys. 


keskiviikko 1. toukokuuta 2024

VAPPUTUNNELMIA

  Vapputunnelmiin pääsin heti aamusta, kun kuuntelin lenkillä Samae Koskisen uutta albumia Mä näin unta että kaikki meni hyvin. Varmasti suuri joukko suomalaisia voi allekirjoittaa Samaen tekstit. Minäkin, vaikka olemme sen verran hyväosaisia, että eläkkeemme piisaa jokapäiväiseen, joskus pieneen ekstraankin. Aika koskettavia biisejä. Ja tietysti on aikamme "Vornasilta" tullut artistille tappouhkauksia. 

  Meidän vappumme sujuu rauhallisesti. Päivällä mennään Lahden satamaan katsomaan, joko Vesijärvi lainehtii. Varmaankin. Anttolassa on jäittenlähtö käynnissä. Sappulanselkä on jo vapaa, kertoi Haneli. Samoin Lepänselkä. Kiukuanselällä ja Luonterilla oli kuulemma eilen vielä jäätä. Lauantaihin mennessä nekin ovat poissa. Usko ainakin on vahva. Ja tahto. Lauantaina saareen mennään. Vaikka helikopterilla. 
  
  4. toukokuuta saareen siis päästään. Suht. normaali aikataulu, takatalvesta huolimatta. Voi olla, että Hanelin rannassa kaikki tavarat kuitenkin veneeseen lastataan, sillä Potinlahti on totuttuun tapaan vielä umpijäässä. 
  
  Selailin hieman vanhoja kuvia. Nyt kun mökillä ollaan 4. toukokuuta, niin toivottavasti ei käy kuten vuonna 2019.  Silloin saareen päästiin 28. huhtikuuta. Anna ja kolme ja puoli vuotta nuori Iiris olivat saaressa kanssamme vapun. Sitten pasahti pakkia. 5. toukokuuta näytti seuraavalta:




  Ei toki ennusteissa vihjettä tuollaisesta löydy. Mutta sanonko, mihin saavat ennusteensa tunkea? Toivottavasti en nyt herättänyt säitten haltijoissa suuttumusta? Kosto kun tuntuu olevan päivän tapa. Mieluummin siistittäisiin pihoja, möyrittäisiin maata kuin luotaisiin lunta. 

  Perjantaina käydään Espoossa katsomassa Liisan tanssikoulun kevätesitys. Lauantaina nokka kohti Anttolaa. Tavaraa tulee olemaan auto täynnä. Priorisoinnista huolimatta. Loput haetaan parin viikon kuluttua. Lista tärkeistä asioista on tarkkaan mietitty, tulee visusti tarkastettua ennen lähtöä. Listaan tulee välillä lisäyksiä. Viimeksi eilen Arpan keikan liput  äitienpäivänä Mikaeliin. Vaikka löytyy ne puhelimestakin. Mutta varmuuden vuoksi. 

  Joopa joo. Kovasti polttelee. Mutta sen kestää. Muutaman päivän kuluttua on katiskat järvessä, mieli pilvissä. 

perjantai 26. huhtikuuta 2024

TEKOÄLY

  Kokeilinpa minäkin tekoälyä. Koska minulla on Microsoftilta Office ja pilvitilaa 1 Tt, niin siihen näyttää kuuluvan Copilotin perusversio. Copilot Pro maksaisi 28 €/kk, mutta niin pro en ole. En ole muuten varma, sisältyykö tämä Copilot Windows 11:een ilman Microsoft 365:ttä?

  No niin. Kysyin ensin GPT-4:ltä, että kuka on Anttolan tunnetuin henkilö. Vastaus tuli hetkessä: Eero Kolehmainen. Perään lyhyt perustelu, ihan totuudenmukainen. Sitten kerrottiin vielä Anttolasta. Mm. aikanaan Juvalta tuodusta kirkosta, hienosta luonnosta (Neitvuorikin mainittiin)., sekä Anttolan Hovista.

  Sitten kirjoitiin kenttään "Pertti Lehkonen". Vastauksena tuli pitkä selvitys entisestä HIFK:n huippupuolustajasta Pertti Lehtosesta. 

  Tarkensin kysymystä: "Pertti Lehkonen Hollola": 

  Näyttää siltä, että etsit tietoa Pertti Lehkosesta Hollolasta. Löysin blogin nimeltä "Pertti Lehkosen Aatoksia", jonka kirjoittaja näyttää olevan joku nimeltä Pertti Lehkonen. Blogi sisältää henkilökohtaisia ajatuksia ja tarinoita, mukaan lukien tuore kirjoitus pilkkimisestä ja ystävän vierailu. Jos tämä on henkilö, johon viittaat, blogi saattaa olla mielenkiintoinen lukea. Jos kuitenkin etsit toista Pertti Lehkosta, anna lisätietoja, jotta voin auttaa sinua.

  Tämäpä metkaa. Vielä kokeilin "Kuva ufosta". Tekomielen käsitys näyttää olevan kliseinen:


  Tämä oli ensikosketus tekoälyyn, noin henkilökohtaisella tasolla. En tiedä, tuleeko meistä kavereita? Voi olla, ettei ainakaan vihamiehiä. Pitää pysyä ajan hermolla, vaikka se välillä hermoon ottaisikin. Siis päätin heittää vielä yhden kysymyksen: "Kuva fuusiovoimalasta". 

  Fuusiovoimalat ovat mielenkiintoinen aihe! Fuusioenergia on potentiaalinen tulevaisuuden energiamuoto, joka voisi tarjota päästötöntä, turvallista ja lähes loputonta energiaa. Tässä muutamia huomioita fuusiovoimaloista:  Tri Alpha Energy: Kalifornialainen energiayhtiö Tri Alpha Energy uskoo, että fuusion toteutus on mahdollista jo muutaman vuoden päästä. He ovat saavuttaneet merkittävän läpimurron fuusioenergian kehityksessä. Fuusiovoimala voisi tuottaa sähköä muutamasta vesilitrasta ja kännykän akusta. Yhtiöön ovat sijoittaneet muun muassa investointipankki Goldman Sachs ja miljardööri Paul Allen, Microsoftin toinen perustaja 11. Lockheed Martin: Maailman suurimpiin asevalmistajiin kuuluva Lockheed Martin pyrkii myös kehittämään pientä fuusiovoimalaa, joka mahtuisi rekkaan ja voisi olla toimintakykyinen jopa muutaman vuoden päästä 11. ITER: ITER on jättiläismäinen fuusiovoimala, joka rakennetaan Etelä-Ranskaan. Vaikka fuusiovoimaloiden kehittäminen on vienyt vuosikymmeniä, ITERin rakentaminen on edelleen käynnissä 22. Fuusioenergian edut ovat valtavat, ja se voisi tarjota lähes täydellisen energiamuodon. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme fuusiovoimaloiden laajempaa käyttöönottoa!

  Tietoa tuli niukasti. Hieman vanhaa, enemmän uutta. Ja kuvien kanssa. Tässä yksi kaikille selvennykseksi. 

 
  Lopuksi tavallisen ja rajallisen älyn kertomaa. Tänään on poikkeuksellinen ilta. Emmerdale tulee jo 17:30. Kuudelta alkaa MTV3:lla lähetys neljännestä lätkäfinaalista Pelicans-Tappara. Pakko katsoa, vaikka kun puolivälierien ilmaisen Peltsujen pelin Kärppiä vastaan katsoin, niin pataan tuli. Mutta en usko velhoihin, en enteisiin. Paisi jos tänäänkin tulee tappio. 

maanantai 22. huhtikuuta 2024

ESOTEERISTA JA KYLMÄÄ

  Ajoittain täytyy ihmisen päivittää suunnitelmiaan ja toiveitaan realistisemmiksi. Saareen pääsemisen suhteen on uusi ajatus sellainen, että jos viikolla 19 sinne meno onnistuisi. Sellaista se on; vuodet eivät ole veljiä keskenään. Sinä aikana kun ollaan eläkkeellä oltu, niin vene on saatu vesille aikaisimmillaan 23. huhtikuuta, myöhäisimmillään 10. toukokuuta. Varmaan tuo myöhäisin päivämäärä tulee jäämään voimaan. Lähes viikon takatalvi ei niin paljon vaikuta. Jos ei tule uutta. Pakkaskautta. 

  Aamulla kun dallailin pitkin Hollolan ja Lahden kevyenliikenteenväyliä, viiden asteen pakkasessa ja kylmässä viimassa, tuli mieleen, että joku saattaa sanoa "se siitä ilmastonlämpenemisestä".  Ei sen suhteen kuitenkaan denialistiksi ole syytä heittäytyä. Tsiikailkaapa vaikka maapallon vuotuisen keskilämpötilan tilastoja. 

  Loppupelissä ihan sama, päästäänkö saareen huhtikuussa vai toukokuussa. Kyllä se pottu ehtii vartta lykätä, vaikka viikkoa myöhemmin maahan laitetaan. Näin on nyt helppo sanoa, kun tilanne on tullut selväksi. Tilanne, mille ei mitään voi. Paitsi sopeutua. 
  Ei Anttolaan oltaisi muutenkaan ennen 4. toukokuuta lähdetty. Liisan tanssikoulun esitys on nimittäin pe. 3. huhtikuuta. Pitäähän sinne mennä. Iiriksenkin kaikki näytökset ollaan käyty katsomassa. Liput heti ostettiin, kun Anna ilmoitti nettikaupan auenneen. 
  Iiriksellä jatkuu kova tahti. Aamujäillä käy ennen koulua pari, kolme kertaa viikossa. Koulun jälkeen hän menee hallille. Treenit kestävät kolmesta viiteen, yhtenä päivänä on vielä perään baletti, jolloin rupeama venyy puoli seitsemään. Lauantai on yleensä vapaapäivä, sunnuntaina on parin tunnin treenit. Kyllä tyttö sen kaiken jaksaa. Homma on hänelle niin rakasta. 

  On myös toiveita, joita ei ole tarpeen päivittää. Vaikkapa toivetta lottovoitosta. Se on olemassa, taka-alalla, enhän muuten muutamaa euroa joka viikko rahapelliin laittaisi. 
  Myös toivetta hallituksen järkiintymisestä ei voi päivittää. Hullummaksi vaan tuntuu menevän meininki. Joo, leikkauslistaa kun valmisteltiin, oli tieto ennen julkistamista niin esoteerista, että edes vastuuministeri ei tiennyt sosiaalimenojen leikkauksista, eli ne yllättivät hänet! Mitä hiton virkaa sellaisella ministerillä on? Eikö suuri tavallisten tallaajien joukko lopultakin ala hoksata, mitä on menossa? Ei taida. Denialisti olen kansan järjen palautumisen suhteen. 

  Kylmän kevätpäivän aatoksien lopuksi kylmiä kevätkuvia.

  Viime lauantaina klo. 8:15 näytti maisema aamulenkillä tältä. Neitseellisessä lumessa sain kulkea. Ei edes koirankusettajaa noilla tienoilla näkynyt.


  Tämä kuva on otettu 10. toukokuuta 2022. Aika lailla oli vielä jäätä rikottavaksi.


  27. huhtikuuta 2019 oltiin jo saaressa muistaakseni päivä oltu.


  7. toukokuuta 2017 kävin varovasti putken kanssa kuvaamassa sääksen pesimäpuuhia. 


  24. huhtikuuta 2015 ei jäitä enää näkynyt missään.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

HITAASTI MENNÄÄN

  Hitaasti mennään kohti kevättä. Ilma kylmenee, sielunkellot soivat myöhemmin. Sielunkellojen soimisella tarkoitan tässä yhteydessä sitä, kun päästään saareen. Sanonta on muistaakseni painunut mieleeni jostain 1970-luvulta, kun eräs viinaanmenevä timpuri mainitsi, että sielunkellot soivat kymmeneltä. Alko näet aukesi siihen maailmanaikaan kello kymmenen. 

  Aamulla sateli lenkillä ollessani räntää ja lunta. Äsken tuli lunta. Ei sentään maahan ole vielä jäänyt.


  Hitaasi mennään myös kohti hyväosaisten valtakuntaa. Valtakuntaa, minkä valtaistumilla istuvat Purra ja Orpo. Kummalla valtikka? Siinäpä kysymys.

  Aamupäivällä tehtiin pieniä keväthommia. Hilppa puhdisti uunin, minä kävin läpi yhden osan liukuovikomerosta. Sen osan, missä on useita mappeja ja muutakin vuosien saatossa säilytettyä kuittia sun muuta dokumenttia. Yli puoli jätesäkillistä tuli poistettavaa, vajaa mapillinen jäi säilytettävää. Kesällä vien säkin saareen, poltan paperit tynnyrissä. Ei niitä ihan roskiinkaan viitsi laittaa, eikä silppuria ole. 
  Tilaa tuli, ja tietoa siitä, mitä hyllyltä löytyy. Inventaario olisi hyvä tehdä useamminkin, mutta parempi myöhään... etc.
  Tyhjät mapit vien joku päivä jäteasemalle. On myös muutakin sinne kuuluvaa tulossa matkaan. Oman yhtiön jäteastioita en viitsi kuormittaa. Pienehkön roskakatoksen vuoksi ovat yksittäisen säiliöt pieniä, koska viime vuonna tuli tähän pieneen taloyhtiöönkin velvoite kerätä myös muovi, kartonki, lasi ja metalli. Hyvä asiahan se on. 

  Nyt näyttää ilma pouvittuneen. Kokonaista yksi astetta on lämmän puolella. Viikonloppuna menee pakkaselle. Ainakin yöt, taitaa olla Anttolassa päiviäkin sinisellä. Voipi olla, että ei ennen vappua saareen päästä. No, Hollolassa syödään perunasalaattia ja nakkeja. Riehakkaimmillaan juodaan simaa, syödään munkkeja. Siinä se kaava viimevuosien vapunviettoon.

  Anttolaan lähtöä ollaan joka tapauksessa hiljalleen valmisteltu. Puutteita on täydennetty reissuvihon antamien ohjeiden mukaan. Listan olen työpöydälle muistin virkistämiseksi väsännyt. Listalta löytyy mm. veneen sammutin (leimattu jo kuukausi sitten), bensaa veneeseen (E95, ostettu 20 L), bensaa ruohonleikkuriin (98E, ostettu 10 L), pienkonebensaa jyrsijään, ostettu 5 L), käärmekarkotin (herätehankina, jos toimii samoin kuin sisällä olevat hiirikarkottimet, niin oletettavasti käärmeiden esiintyminen lisääntyy), verenpainemittari, kamera ja partatrimmeri. Kaikki pitää nykyään laittaa lapulle. Tai ei sentään. Listalta puuttuu ainakin Hilppa. Luotan kai, että hän muistaa itse mukaan lähteä. 

   Voi mennä pari viikkoa ja risat, mutta kyllä sitten saaressa ollaan. Ei aika käy pitkäksi; puuhaa piisaa kyllä juhannukselle asti. Sitten tulee, sieni- ja marja-aikaa odotellessa kiireettömämpää. Mutta ei pitkäveteistä. Perhe Tiilikainen, välillä koko vahvuudessaan, välillä vajaamiehitettynä, viettää aikaansa seuranamme. 

  Loppuun kuva Saarelan tilan rakennuksista1950-luvulla. Navettakin on vielä katto päällään. 

torstai 11. huhtikuuta 2024

SUORA SÄHKÖLÄMMITYS ON HALPAA

  Suora sähkölämmitys on edullista. Sen sain huomata empiirisesti. Kävi niin, että eilen aamulla menin energiayhtiön sovellukseen, ja kurkkasin samalla, ettei mökillä ole mikään värkki jäänyt päälle. Kävi ilmi, että Avokkaansaaren kohteessa oli energiaa kulunut 1-8. huhtikuuta 69 kwh. No helevetti! Meillä on sama energian toimittaja Anttolaan ja Hollolaan, joten klikkasin auki kodin tiedot. 72 kwh. Siis saaressa oli kulunut sähköä suunnilleen saman verran kuin täällä kotona tuona ajanjaksona. 

  Hätähän siinä iski. Kulutus oli niin iso, että mikään valo, tai edes useampi, sitä selittänyt. Soitin Hanelille. Selvitin asian, ja velj'mies lupasi lähteä käymään saaressa saman tien. Kerroin avainten jemman, sekä mitä hänen kannattaa ensimmäisenä tutki: sähköpatterit. 
  Ei mennyt kuin tunnin verran kun Haneli soitti.
  "Syyllinen löyty. Makkuuhuoneen patteri on lämmänä!"
  Haneli kertoi tarkastaneensa muut patterin myös. Olivat kaikki irti pistorasiasta. Siis yksi patteri, joka ei edes ole koko aikaa täysillä huutanut, on kuluttanut saman verran kuin koko huushollimme jääkappeineen, pakastimineen, liesineen, uuneineen, valaistuksineen, televisoineen, tietokoneineen, pesuhuoneen lattialämmityksineen. En kadehdi pätkääkään sähkölämmitteisen talon omistajia. Myötätuntoa kyllä löytyy. 

  Olimme Hilpan kanssa jo ehtineet miettiä virrankulutuksen syytä. Olimme sitä mieltä, että patterit olivat pois päältä. Hilppa sanoi jopa kokeilleensa ennen lähtöä kyseistä makuuhuoneen patteria, ja se oli tuntunut kylmältä. Minä muistin samoin tehneeni. Mutta, mutta... Olin sen patterin termostaatin jossain vaiheessa "napsauttanut", eli patteri yritti pitää lämpötilaa sellaisena kuin se oli termostaattia säädettäessä. Siksi patteri ei sitä kokeillessamme ollut kuumana. 
  Mutta ei selityksiä. Mea culpa, mea maxima culpa! Minun tehtäväni on hoitaa tuollaiset asiat. Irrottaa sähkölaitteet pistorasiasta, huolehtia ylipäätään siitä, että mikään muu sähkövirtaa tarvitseva värkki jää päälle kuin etäohjattava pistorasia, jonka avulla saan ilmalämpöpumpun päällä/pois päältä. 
  No, onneksi ei moka tullut kalliiksi. Kaikkiaan ehti patteri tehdä hiirten oleskelua niille mukavammaksi muutaman päivän maaliskuun lopusta ja huhtikuun alusta reilut kymmenen päivää. Alle 100 kwh yhteensä. Muutamalla eurolla siitä selvittiin. 
  
  Oppia tuli taas. Taas kerran. Tarkista aina kahdesti, tai kolmasti, kaikki tarpeelliset toimenpiteet!

  Nyt näyttää kulutus Saarelassa nollaa. On noista sovelluksista jotain hyötyä. 

  Sitten vielä, Kovan päivän iltaa mukaillen, muut uutiset. Valtiovarainministeri Purra aikoo puuttua eläkkeisiin. Eli jos tuo toteutuu, hallitus pettää taas kerran lupauksensa. Mitä me eläkeläiset voimme tehdä? Mennäänkö lakkoon? Siitä syntyy kuitenkin dilemma. Jos työntekijä menee lakkoon, niin hän ei mene töihin. Jos eläkeläinen menee lakkoon, niin hän ei ole enää eläkkeellä, sillä eläkkeellä olo on hänen työnsä. Jos eläkeläinen siis menee lakkoon, hän ei voi olla eläkkeellä, joten hänen täytyy mennä töihin elääkseen. Menee monimutkaiseksi.  

  Vielä toinen empiirinen juttu. Yle Areena mainostaa itseään sanomalla, että luo yle-tunnus, niin voit katsella, ja jatkaa katselua, kaikilla laitteillasi. Ei pidä paikkaansa! Minä kokeilin mikrolla, tehosekoittimella ja espressokeittimellä. Jätin kokeilut siihen, sillä ei onnistunut. Ei millään niistä. 

  Loppukuvaksi laitan sellaisen, joka ei sitten vähimmässäkään määrin liity ylläolevaan kirjoitukseen. Kuva on vanhempien jäämistöstä. Se on tuntemattoman nappaama, oletan, että 1960-luvun alkupuolella. Ottopaikasta ei ole tietoa. Henkilöistä tunnistan saletisti Pirskasen Pekan. Mielestäni eturivissä kolmas vasemmalta, mies huopikkaissa, voisi olla Hämäläisen Janne, eli Posti-Janne. Pisin äijä keskellä takarivissä muistuttaa Montosen Reinoa, eli Pölkin Reinoa. Mikä lie näytös menossa? Metsätöihin liittyy, oletan.