Kysymys taisi olla helppo? No niin. Aamulla käytiin Lidlistä evästä roimasti, pakattiin auto melko turvoksiin, lähdettiin usmuuttamaan kohti Anttolaa. Yhdentoista kieppeillä oltiin Hanelin pihassa. Velj'-poeka oli laittanut veneemme vesille. Tankkasin tuoretta bensaa, lastasin tärkeimmät tavarat veneeseen. Siltä varalta lastasin jo siellä, koska ei ollut varmuutta, pääseekö veneellä Potinlahteen.
Hetki rupateltiin pihalla Tainan ja Hanelin kanssa. Olisivat ruokaa tarjonneet, mutta oltiin jo kotona päätetty, että ollaan varovaisia. Eli kiitimme tarjouksesta, mutta emme ahtautuneet ruokapöytään. Pakko olla, varovainen. Sillä ei vara venettä kaada. Ei nimittäin ole mikään hinku kaataa paattia, pariasteisessa vedessä itseään liottaa. Lunastin vielä Hanelilta muutaman Hauhalan kalastusmerkin. Hilppa ajoi auton Potinlahteen, minä veneen.
Ehdin käydä purkamassa tavarat mökin laiturille, ennen kuin aukaisin muutaman kymmenen metrin pituiseen väylän jäähän, pääsin Hegulin lautalle.
Pian tuli Hilppa. Siinä rouva äheltää kelluntatakkia päälleen. Ja ilma on kaunis.
Kohillaan oli paikat saaressa. Huomiseksi kyllä riittää siistimistä; oksia ja risuja, lehtiä myös, on tuuli heitellyt pitkin tantereita.
Vähän oli jää päässyt laituria kolhimaan, mutta onneksi vain vähän. Sen verran suojaisa on laituriranta, että ei ole kertaakaan pahemmin jäät tuhojaan tehneet.
Pirtissä oli lämmintä 15 astetta kun tultiin. Nyt on reilu 20. Uunit on lämmitetty. Vesi on laitettu päälle, tiskikone jyllännyt tyhjiltään ohjelman. Kaikki toimii. Tää läppäri, millä kirjoitan, on vaan hidas, ku sanonko mikä? Toisaalta ei täällä kiirettäkään ole. Tahtoo vaan nyppiä, kun välillä pyörittää iät ajat, ennen kuin joku sivusto aukeaa. Myöskään valokuvien lataus kameralta ei suju urakkavauhdilla. Mennään vempeleen tahdilla. Kun ei muu auta.
Huomenna taidan laittaa pari katiskaa pyyntiin. Samoin voisi kokeilla muikkuja. On ehkä jo myöhäistä, liian kauan jäitten lähdöstä, mutta Haneli sanoi, että saattaa syömäkalat osua verkkoon.
Hanelilta sain tosiaan Hauhalan puolen luvat. Äsken soitin Montosen Arskalle. Sovittiin, että käyn huomenna ostamassa häneltä Pitkälahden merkit. Arska lupasi tuoda ne Laivalahteen puoliltapäivin. Eli sörnäytän veneellä hakemaan. Ei siinä pysy korona perässä, kun tukka putkella usmuuttaa!
Tästä se alkaa, karenssi saaressa. Ollaan täällä, mennään välillä Hollolaan, kun tulee tarvis. Mutta osoite näillä näkymin marraskuulle saakka on täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti