VALTA

Valta on mielenkiintoinen asia. Sitähän on kaikenlaista: On poliittista- sotilaallista-, henkilökohtaista-, toimi-, yhteiskunnallista-, globaalista-, vaikutus-, arvo-, väki-, ilki-, etc. -valtaa. Kun vallan määritelmiä penkoo, ei sieltä kovin positiivisia näkökulmia löydy. Mm. vastustuksen murtaminen, toimivaihtoehtojen rajoittaminen, asenteiden muuttaminen sekä vallan muuttuminen oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi mainitaan ilmentymismuotoina. Kuulostaako hyvältä?
Vallan käyttöön liittyy varsin usein väkivaltaa, jotta nuo edellä luetellut "teesit" saataisi toteutumaan, sillä eihän ihminen vapaaehtoisesti mitä tahansa sulata.
Jätetäänpä nyt fraasi "valta turmelee..." sanomatta. Pohditaan mieluumin vaikutusvaltaa l. henkilökohtaista valtaa. Jonkun henkilön vaikutusvallan piirissä voi katsoa olevan jokaisen, joka kyseisen henkilön tuntee, tietää, tai josta tulee tietoiseksi. Vaikutusvaltaisen persoonan kanssa voi ola samaa-, eri-, tai ei mitään -mieltä. Mutta silti tällä on oma vaikutuksensa kohteeseensa. Se tietää sitä, että esim. kaiken maailman mega-tähdet ja julkkikset käyttävät, varmaan ylenensä tietämättään, melkoista valtaa. He pystyvät muokkaamaan ajatusmaailmoja suuresti. Mihin suuntaan, edustamaansa, vai päinvastaiseen, onkin sitten eri asia.
Vaikutusvaltaan ja karismaan tietysti perustuu hirmuhallitsijoiden menestyskin. Kun siihen liitetään poliittista ja sotilaallista valtaa käyttävä voideltu koneisto, on lopputulos poikkeuksetta karmaiseva.
Arvovalta ymmärretään yleensä positiivisena, mutta se on kuitenkin sama, kuin vaikutusvalta; riippuu   omaajansa antamista vaikutteista.
Ilkivalta on merkki turhautuneisuudesta, ja vallan lajeista ärsyttävin ja turhin. Valitettavan usein se on nuorien ongelma, sellaiseksi ainakin katsotaan. Vaikka kyllähän varttuneempi kansa sitä osaa käyttää, käyttääkin. Koulukiusaaminen lienee konkreettisimpia esimerkkejä joka päiväisestä ilkivallasta ja vallan väärinkäytöstä.
Asiasta voisi ajan kanssa kirjoitaa pitkänkin vuodatuksen, mutta olkoon tämä nyt tässä.Yhteenvetona vielä; kaikki pallomme ongelmat liittyvät, tavalla tai toisella, valtaan ja sen käyttäjiin.

Vallan symbooleja

NUMEROLEIKKIÄ

Koska olen tuota avaruuksellista asiaa pohdiskellut, siitä vähän bloggaillutkin, tuli mieleeni vähän leikkiä luvuilla, hypoteettisesti, tietenkin.
Ihminen on päässyt luotaimillaan marsiin saakka. Marsin etäisyys maasta on 55 000 000  - 99 000 000 km. Aikaa luotaimilla matkaan on kulunut hieman alle puolisen vuotta. Mietitäänpä nyt Auringon (minne on matkaa n. 150 000 000 km) jälkeen lähintä tähteämme. Se on kolmoistähti Alfa Centauri (Alfa Centauri A, Alfa Centauri B ja punainen kääpiö Proxima Centauri). Näihin on matkaa n. 4,395 valovuotta.
Kun yksi vv. on n. 9 460 000 000 000 000 m, saamme jakamalla kyseisen matkan 55 000 000:lla (mikä on lyhin oletettu matka marsiin) tulokseksi, että se matka menee valovuoteen 172 000 000 kertaa. Kun tämä kerrotaan 4,395:llä (Alfa Centaurin etäisyys) sekä 5,5 kk (luotaimen matka-aika Marsiin) ja sitten jaetaan 12:lla, saadaan tulokseksi, että nykytekniikalla  ihmiseltä, tai sen luomukselta, kuluisi Alfa Centaurin saavuttamiseen aikaan, 347 000 000 vuotta. Siis lähimmän naapurin saavuttamiseen. Tau Ceti on lähin hieman aurinkoamme muistuttava tähti. Sinne on matkaa 11,88 valovuotta, joten edellisen kaavan mukaan aikaa sinne matkustamiseen hupenisi n. 936 000 000 vuotta.
Nämä luvut ovat tietysti epäeksakteja, enhän esim. tiedä, millaisen matkan Mars-luotaimet ovat todellisuudessa kulkeneet, mutta eivät ainakaan lyhempää, kuin olen esittänyt.
Jos jatkamme ajatusleikkiä, matkamme linnunradan keskukseen kestäisi n. 1 970 000 000 000 000 vuotta ja linnunradan halki n. 98 550 000 000 000 000 vuotta. Pitäs vissiin saaha vähän vauhtia lissää! Tai oivaltaa jotakin muuta. Siinäpä haastetta ihmiskunnalle. Koska sota on politiikan jatkamista toisin keinoin, eiköhän jätetä politikointi vähemälle, ja pidetä focus olennaisessa.
Asioitahan voi tietysti tarkastella eri näkökulmista; tavallisen tallaajan mielestä jää on jäätynyttä vettä, kun taas inuitin mielestä vesi sulanutta jäätä. Fyysikoilla ja kemisteillä lienee omat mielipiteensä.

AUTO-ONGELMIA, ETC.

Käytin tuossa jokin aika sitten auton 1. katsastuksessa (ikää 3 v., kilometrejä n. 55 000). No se inssihän löysi vian: oikean etupyörän tukivarressa olevista nivelistä toinen oli väljä. Minä tilaamaan aikaa takuuhuoltoon, koska onneksi menee takuuseen (5 v. ilman kilometrirajoitusta). Viikko sitten ne vaihtoi nivelen, mutta vika ei korjautunut, vaan jotutuvat tilaamaa uuden tukivarren, mikä se sitten lieneekään. Yhä takuuhommaa. Niinpä vein pirssin tänä aamuna pajalle uudelleen, menee kuulemma koko päivä. Siitä päästäänkin asiaa. Koska Renkomäestä joutuisi tulemaan bussilla ensin Lahteen, sieltä Hollolaan, päätin palata sauvoilla. Matkaa 8,2 km Google-karttojen mittauksen mukaan, aikaa kului 1 h 15 min. Pertin mittauksen mukaan. Molemmat mittaukset ovat äärimmäisen luotettavia. Oli mukava taivaltaa, vaikka ilma oli kosteahko. Taidan iltapäivällä dallata takaisinkin, jollei ala pahemmin satamaan. Sitäpaitsi viihdyn hyvin yksin ajatusteni kanssa. Ja johan Jean Paul Sartre'kin aikanaan totesi, että jos on yksin ollessaan yksinäinen, on huonoa seuraa.
Ps. Tiedättekö minkä kahden laisia krapuloita on olemassa? No, lievempi on sellainen, että on niin kipeä, että pelkää kuolevansa. Rankempi versoi taas sellainen, että on niin kipeä, että pelkää ettei kuolekkaan.

Iloa ja valoa kaikille

TILKKUTÄKKI

Pallollamme on valtioita laskentatavasta riippuen 191 (YK:n jäsenvaltiot) tai n. 240 (mukana kiistanalaiset- ja itsehallintoalueet). Näissä puhutaan yli 6000:tta eri kieltä, useampiakin, jos vaikeasti erotettavat murteet lasketaan mukaan. Uskontoja, jos pääuskontojen eri haarat ja lahkot, sekä erilliset suuntaukset otetaan lukuun, on liki sata. Valtiomuotoja esiintyy nykyään yhdeksän ja poliittisia järjestelmiä nelisenkymmentä. On se sellainen tilkkutäkki, ettei jatkuvasti käytävien sotien sun muiden konfliktien määrä ole ihme. Tarttes tehdä jotakin. Mutta mitä? Jos jokainen valtio, uskonto, polittinen järjestelmä ja ihminen on oikeassa, saatta loppu olla lähempänä kuin luulemmekaan. Kyllä kai ensimmäinen ja välttämätön keino olisi suvaitsevaisuus, toisen- laisen näkemyksen hyväksyminen ja kunnioittaminen. Vaikka kyllähän esim. rasismia on vaikea kunniottaa.
Jos aika Big Bangistä nykyhetkeen esitetään 1 vuoden aikajanalla, linnunrata syntyi n. maaliskuun lopulla, aurinkomme n. elokuussa, pallomme syyskuun lopulla ja nykyihminen joulukuun viimeisen päivän viimeisen tunnin parina viimeisenä minuuttina. Ja me väitämme olevamme kaikkitietäviä luomakunnan kruunuja. Saman aikajanakaavion mukaan auringon säteilyn lisääntymisen vaikutuksesta nykymuotoinen elämä maapalolla on mahdotonta vajaan kuukauden kuluttua, ja aurinko muuttuu mustaksi kääpiöksi n. toukokuun lopulla.
Aikaa siis on, nimittäin liialliseen läpenemiseen, jos saamme kasvihuoneilmiön kuriin, n. 900 000 000 vuotta. Mutta jos saisimme ihmiskunnan vähän yksimielisemmäksi, voisimme keskittää voimavarojamme valtavien avaruusalusten, siis tuhansille ihmisille tarkoitettujen ekokokonaisuuksien, kehittämiseen ja rakentamiseen. Minusta se on ainoa keino turvata ihmiskunnan tulevaisuus.

Ei kun tuonne seikkailemaan

MISSÄ KAIKKI OVAT

Näin kauniina ja kuulaana päivänä tulin - taas kerran - pohdiskelleeksi (sivumennen sanoen samalla kuunnellessani Dylan Bobin uutuutta "Tempest") Linnunrataamme,"tunnettua" maailmankaikeutta ja Fermin paradoksia. Enrico Fermi oli italialais-amerikkalainen fyysikko, joka oli mukana ydinreaktorin kehittämisessä, ja sai myös Nobelin palkinnon. Hän heitti kerran kollegojensa kera iltaa istuessaa ilmoille kysymyksn: Jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, miksi tätä ei ole havaittu? Lyhyesti: Missä kaikki ovat?
Siihen voi olla lukuisia ratkaisuja. He ovat niin kaukana, ettei teknologia ole vielä olluyt tarpeeksi kehittynyt yhteyden ottoon. Lähistöömme ei ole vielä kehtittynyt älyllistä elämää, joka olisi edes meidän tasollamme. Linnuradan vanhimmat ovat lienee 10 miljardin vuoden ikäisiä, meidän pallomme 3,7 miljardia vuotta. Siis muutama sivilisaatio on saattanut syntyä, kehittyä ja kuolla jonkun katastrofin seurauksena. Etc., etc. Stephen Webb'in opus "Missä kaikki ovat" esittää 50 ratkaisua Fermin paradoksiin, jos jota kuta kiinnostaa.

Meidän linnunradassamme on 100 - 300 miljadia tähteä n. 100 000 X 170 000 valovuotta käsittävässä tilassa. Maankaltaisia planeettoja voi tutkijoiden mukaan olla yksin omassa galaksissamme kymmeniä miljardeja. Galakseja "näkyvässä" maailmankaikkeudessa on 100 miljardia, ja kussakin tähtiä miljoonista biljooniin. Saatikka sitten planeettoja. Ergo, Hectoria löyhästi mukaellen: Kuinka siis ihmiskunta voi väittää, että yksin on. Halki Milky Wayn kun kuljet, ilman että silmät suljet, huomaat, että lähes ruuhkassa oot.

Linnurata on kaunis

WELL...

Ison maan vaalit sitten ratkesi. Hyvä näin. Ei kai siitä asiat paljon muutu, mutteivat toivottavasti huononekkaan. Oliskohan Suomi sama kuin on, jos meilläkin olisi politiikassa USA:n ja Englannin meininki: käytännössä kaksi puoluetta tappelemassa vallasta. Sehän menee niin, että jompi kumpi on istuimella aikansa, sitten kansa kyllästyy, kun mitään ei tapahdu, ja valtikka vaihtaa omistaa, etc., etc.... aina vaan. Jos meillä olis oikeisto-vasemmisto jakautuma, olis oikeisto juhlinu jonkun vuoden. Veikkaampa, että seuraavissa kansallisissa vaaleissa voittaisi vasemmisto.
Kyllä tuo politiikka kaiken kaikkiaan ihmetyttää; jos ollaan hallituksessa, ollaan yhtä, kun joudutaan oppositioon, päinvastaista mieltä. Politiikotko muka takinkääntäjiä!? Sitten kalistellaan sapeleita ja mollataan vastustajaa mielin määrin, kun on vaalien aika. Toisella kertaa taas kehutaan hänen taitojaan ja kunnioitetaan ajatuksiaan, kun se paremmin tilanteeseen sopii.
Lopuksi yksi lisäys jumalaa koskevaan blogiini: Jos jumala on olemassa, ja jos hän priosoi vähänkään tehtäviään, niin miksi ihmeessä hän välittäisi paskan vertaa maapallon kaltaisesta mitättömyydestä maiilmankaikkeuden äärettömyydessä?
Isänpäivää odotellen.

Anna 5 tai 6

SAIPPUAA

Täytyy tunnustaa, että minussa on sen verran masokistin vikaa, että olen seurannut, jollain intensiteetillä, mm. Salkkareita ja Emmerdalea, sekä satunnaisesti Kotikatua. Pakko todeta, että meno saippua-, ylipäätään jatkuvajuonisissa sarjoissa muistuttaa Kalle Päätalon romaaneja (tämä ei ole väheksyvä huomautus Kallen tuotantoon, verkkainen asioiden kulku kuului hänen tyylikeinoisinha). Välillä tuntuu, että paskalla käynti kestää vähintään yhden tuotantokauden. On selvää, että kun esim. Salkkareita halutaan tehdä mahdollisimman halvalla, on eduksi, että tapahtumat eivät kiidä nuolen nopeudella. Mutta kun 35 minuutin lähetysajasta on ohjelmaa kaikkine alkuteksteineen 20 minuuttia, ja sekaan mahtuu kaupungin miljöökuvia, ei se käsikirjoittajia kauheasti rasita. Eikä 15-20:nen vakionäyrttelijän keskimääräisen osuuden/jakso tekemisen luulisi hikeä pintaan nostavan. Ohjelmassa seurataan samanaikaisesti montaa eri ihmissuhdekoukeroa ja tapahtumaa, joten yhden päivän sattumuksista voidaan tehdä monta lähetyskertaa.
Kirjallisuudessa on käytetty menestyksekkäästi lyhyen aikajakson kuvausta, mm. Volter Kilven 2-osainen Alastalon salissa kertoo kuudesta tunnista, Joel Lehtosen Putkinotko ja James Joucen Odysseus yhdestä päivästä. Näitä merkkiteoksia ei tietystikkään voi verrata tämän päivän saippuaoopperoihin.
Sellaisen sarjan, missä on vakionäyttelijä(t) pääosassa, mutta kertomus joka kerta eri, on oltava tapahtumiltaa nopeasti etenevä saadakseen yleisöä. Siitä huolimatta valtaosa katsojista (tietyllä tavalla minäkin)  haluaa tuijottaa käsittämättömän jankkaavaa menoa ja menettää hermonsa toistuvien mainoskatkojen vuoksi. Kaikkien näiden edellä kuvaamieni sarjojen äitejä ovat Dallas ja ennen kaikkea raadollisimmilleen pelkitetty Kauniit ja Rohkeat. Jälkimmäistä en ole sitten alkuaikojen muutaman jakson seurannut, rajansa masokismillakin. Mutta on sarja varmasti ollut kultakaivos tuottajilleen; se kuvataan kokonaan samoissa lavasteissa ilman ulkokohtauksia, etc. Ja myy vuodesta toiseen. Dallashan alkoi eilen uusilla jaksoilla. Aloitusjakso tuli katsottua, lähinnä nostalgiasyistä. Ensimmäiseen serkusten nyrkkitappeluun taisi kulua 20 minuuttia. Saattoi jäädä viimeiseksi tapaamiseksi, tarkoitan eilistä tuijotteluani.
Alkaa olla hankalaa huomata laadukkaat ohjelmat valtavan tarjonnan joukosta. Meillä näkyvät ainoastaa kaapelitaloudessa maksuttomat kanavat. Niiden yhteenlaskettu viikottainen lähetysaika ollee varovasti arvioiden n. 1500 tuntia. Jos päälle tulisivat (kuten monilla tapahtuu) parikymmentä maksukanavaa ja jonkun operaattorin palvelut videovuokraamoineen, tarvittaisiin käsittääkseni jonkin asteinen Pelle Pelottoman keksimä ajan kulun hidastamiskone, jotta pystyi käsittelemään edes murto-osaa tarjonnasta. Päälle kun vielä laitetaan webistä löytyvä ilmainen + maksullinen sisältö, yhden vuorokauden ohjelmiston läpikäynmiseen kuluu varmaan ihmisikä. Ei ihme, että vähintään 95 % tarjonnan massasta on silkkaa itseään. Huom. Tämä on kirjoittajan mielipide.
Ei kun sateista Pyhäinpäivää, kynttilät hautausmaalle vietiin jo eilen illalla

.

SANAPARIT

Alon joutessani - syystä tai toisesta -  kasata mielessäni mahdottomia sanapareja. Eipä aikaakaan, kun sain aikaiseksi seuraavat:
-liiketoiminnan etiikka
-kardinaalin poikuus
-politiikon altruismi
-kalastajan rehellisyys
-kiinteistönvälittäjän moraali
-hypermarketin ihmisläheisyys
-asianajajan ymmärrettävyys
-persun humanismi
-mainonnan totuudenmukaisuus
-rautakaupan palvelualttius
-lain egalitarismi
-vakuutusehtojen selkeys
-virkakoneiston puolueettomuus
-Pertin ksenofobia
Nuo aluksi, mahdottomimmasta päästä.
Tulevana tiistakina on kulkunevon 1. katsastus. Oli yks ajovalo ja yks parkkivalo palaneet, joten päätin mennä pikahuoltoon vaihattamaan ne. Pakko käyttää korjaamoa, kun tarttee irrottaa tavaraa, että käsiksi pääsee, eikä kädet tahdo sittenkään mahtua. Ennen oli polttimon vaihtaminen silkkaa suuvettä, mutta tänä päivänä on kaikki ahdettu niin pieneen tilaan, että tavalliselta tallaajalta menee jauhot suuhun. Jossakin mallissa pitää tiemmä irrottaa puskuri, jotta homma toimii! No, sanoista tekoihin; kolmannessa korjaamossa onnistui (renkaanvaihtokausi tuotti omat hankaluutensa). Kärry työn alle. Aikaa kului 10 minuuttia, hinta 21,95 €, mistä tarvikkeeiden osuus oli 0.90 €, koska minulla oli ajovalopolttimo valmiina (olin joskus ostanut tarjouksesta 2 yhden hinnalla). Ajovalon hinta on viitisen euroa, joten polttimon vaihdattaminen maksaa, korjaamosta riippuen 20-30 €. Ja niitä palaa useampi vuodessa, koska ajovaloja ei nykyautoista saa pois päältä, jolloin startattaessa ja samutettaessa moottoria kait virtapiikit lyhentävät käyttöikää. Jos muistaisi aina ennen samuttamista laittaa parkit päälle, pidentäisi se ajovalojen kestoa. Mutta sitten varmaan usmuuttelisi liikenteessä parkit päällä, eikä se ole luvallista. On vaan nielesleltävä peltilehmän kulut. Katsastuksen sain 20 €:n alennuksella, kun sen tilasin hyvissä ajoin webissä ja maksoi samalla (A-Katsastus). Imuroin jopa kiesin, pitkästä aikaa. Kun maanantaina käyn vielä tee-se-itse-hallissa sen pesemässä, on se valmis katsasteluun, vaikka ei kai katsastus mikään kauneuskilpailu ole?

Menisköhän läpi?