keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

KELLOKESKIVIIKKO

  Tänään ei ole Mikael Agricolan päivä, vaikka niin aamulla virheellisesti allakasta olin huomaavinani. Menköön kuitenkin sillä teemalla, kopioin, förskotiksi, Wikipedian sivuilta hänen runomuotoon laaditun luttelon suomalaisten jumalista (v. 1551) käännettynä nykysuomeksi:

  Epäjumalia monia tässä, / muinoin palveltiin kaukana ja läsnä.
  Näitä kumarsivat hämäläiset / sekä miehet että naiset.
  TAPIO metsästä pyydykset soi / ja AHTI vedestä kaloja toi.
  VÄINÄMÖINEN virret takoi, / RAHKO kuun mustaksi jakoi.
  LIEKKIÖ ruohot, juuret ja puut / hallitsi ja senkaltaiset muut.
  ILMARINEN rauhan ja ilman teki / ja matkamiehet edesvei.
  TURSAS antoi voiton sodasta, / KRATTI murheen piti tavarasta.
  TONTTU huoneen menon hallitsi, / kuin PIRU monta villitsi.
  KAPEET myös heiltä kuun söivät. / KALEVANPOJAT niityt ja muut löivät. 
  Vaan karjalaisten nämä olivat / epäjumalat, joita he rukoilivat.
  RONGOTEUS ruista antoi, / PELLONPEKKO ohran kasvun soi.
  VIRANKANNOS kauran kaitsi, / muutoin oltiin kaurasta paitsi.
  ÄKRÄS herneet, pavut, nauriit loi, / kaalit, liinat ja hamput edestoi.
  KÖNTYS huhdat ja pellot teki, / kuin heidän epäuskonsa näki.
  Ja kun kevätkylvö kylvettiin, / silloin UKON malja juotiin.
  Siihen haettiin UKON vakka, / niin juopui piika ja akka.
  Sitten paljon häpeää siellä tehtiin, / kuin sekä kuultiin että nähtiin.
  Kun RAUNI UKON nainen härskyi, / jalosti UKKO pohjasta pärskyi.
  Se siis antoi ilman ja vedentulon. / KEKRI se lisäsi karjan kasvun.
  HIISI metsäläisistä soi voiton, / VEDENEMÄ vei kalat verkkoon.
  NYYRIKKI oravat antoi metsästä, / HITTAVAINEN toi jänikset pensaasta. 
  Eikö se kansa vimmattu ole, / joka näitä uskoo ja rukoilee?
  Siihen PIRU ja synti veti heitä, / että he kumarsivat ja uskoivat näitä.
  Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, / joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.
  MENNINKÄISET myös heidän uhrinsa saivat, / koska lesket huolivat ja naivat.
  Palveltiin myös paljon muuta, / kiviä, kantoja, tähtiä ja kuuta.

  Kovasti on pitänyt muinoin jumalia lepytellä, jotta metsän viljaa, veden antimia, satoa, sadetta, kaikkea elintärkeää, on riittänyt. Nykyään valtaosa ihmisistä uskoo joko yhteen, tai ei yhteenkään, jumalaan. Asian tekee hämmentäväksi se, että noita yksiä jumalia on niin monta. Minä kuulun niihin, jotka eivät usko jumalaan, ainakaan sellaiseen jumalaan, joita uskonnoissa tarjotaan.
  Mikäli olen oikein ymmärtänyt, usko tuo monille lohtua ja helpotusta elämän vaikeisiin hetkiin. Siinä mielessä on vaikeaa mennä mitään uskontoa pahemmin väheksymään. Tulkoon kukin autuaaksi uskossaan, tai uskomattomuudessaan.

  Romanien kansallispäivä tänään on. Kyllä se on merkattu allakkaan. Sitä vietetään ympäri maailmaa, siellä, missä romaneita asustelee. Hyvää romanien kansallispäivää asianosaisille.

  Aamulla ylen lähetyksessä kuvaruudun alalaidassa vaihtuvista uutispalkeista kertoi yksi: "Synnytykselle on asetettu rajoitteita."  Ensin tuli mieleen, että onneksi Anna ehti hyvissä ajoin synnyttää, sitten että ristiiriitaista, kun syntyvyyden vähenemistä ollaan valiteltu. Näin meille käy, kun luetaan kuin piru raamattua. Eihän kyse tietysti ollut siitä, että vain joka toinen synnytys sallitaan. Kunpahan mielleyhtymiäni mauttomuuden uhallakin kerron.

  Tänään on kellokeskiviikko. Nimi joutuu siitä, että pääsiäisviikon keskiviikkona navetassa talvehtineelle karjalle laitettiin kellot takaisin kaulaan. Kellot kaulassa lehmät saivat laiduntaa ulkona ja niiden olinpaikka kuului tupaan asti.
  Huomenna on kiirastorstai. Se puolestaan tulee siitä, että torstaina karkotettiin pihapiirissä vaikuttava paha olento, kiira, kiertämällä talo ja pihamaat kolisevan romun sekä savuavan terva-astian kanssa. Kiiras viittaa myös puhdistautumiseen ja ripittäytymiseen. (Lähde K-Ruoka-sivusto)
  Nopea vilkaisu blogin alkuun paljastaa, että Agricola ei tiennyt kiirasta mitään. Ei ehkä ole epäjumala? Kiira?

  Me käytiin Lidlistä kärrillinen ruokaa. Tähtäimessä on, että vasta pääsiäisen jälkeen kauppaan tarvitsee mennä. Ei kaupassakäynti nimittäin mitään herkkua ole. Ihmiset luimulevat toisiaan, kassajonot venyvät turvaetäisyyksien vuoksi (ihan hyvä asia) pitkästi käytäville, niin että jos on jotain ostettavaa parinkymmenen metrin päässä kassalta, sitä ei välttämättä viitsi tunkeutua hakemaan jonottavia väistellen, anteeksipyydellen. Pieniä juttuja, tottakai. Mutta osaltaan edesauttavat harventamaan kauppareissuja (myös ihan hyvä asia).

  Kun ei olla juuri kevättalvella saareen päästy, eikä tulevaisuudesta ole tietoa, laitetaan kalansilmäkäsitelty kuva per. 3. huhtikuuta 2019. Ahdilla tai Vedenemällä ei liene mitää tekemistä tämän kalansilmän kanssa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti