maanantai 28. lokakuuta 2013

TALOUDELLINEN TEKSTI TALOUDESTA

Oon yleistietoni imeny kansakoulussa aapisesta, Ojalan laskuopista ja ympäristöopin tunneilta, oppiskoulussa Elon laskuopista, E.N.Setälän Suomen kieliopista sekä eläin- ja kasviopin opetuksesta. Olemattoman sukupuolivalistuksen olen saanut Porrassalmen Yhteislyseon terveysopin tunneilla Liljan Empulta. Näillä tiedoilla on pärjäilty, milloin huonosti, milloin vielä huonommin. Mutta tämä sinällään jämäkkä perusta ei ole riittävä sen tajuamiseen, miten ja miksi pörssikurssit heilahtelevat käsittämättömistä syistä aiheuttaen pallon laajuisia vaikeuksia tavallisille ihmisille. Rajallinen ymmärrykseni sanoo, että pörssiyhtiön arvo on tehty, hatusta vetäisty, tuulesta temmattu, ja silkkaa harhaa. En tosiaankaan taloudesta mitään tajua, mutta tuntuu, kuin ajat, jolloin isot yhtiöt huolehtivat työläisistään, pitivät näitä töissä yli huonojen ja yhtiölle kannattamattomien aikojen, tietäen, että nousu on edessä, ja että osaavia ja uskollisia tekijöitä tarvitaan, olivat auvoisia. Ajat, jolloin isoisät, isät, lapset ja lastenlapset tiesivät, että heillä oli turvattu leipä tutussa ympäristössä, olivat onnellisia. Niin optimisti en ole, että näkisin kvartaalitalouden kiihtyvän läyhkeen ja osakkeenomistajien loputtoman ahneuden koskaan tuovan mitään hyvää ihmiskunnalle, tietysti onnekkaimmat ja taitavimmat osakkeenomistajat ja käsittämättömiin sfääreihin kivunneita palkkioita nauttivat johtajat poislukien.
Siinäpä epäortodoksinen aatos taloudesta. Seuraavassa numerossa sitten kaiken kattava ja yksityiskohtaisesti eritelty selvitys niveljalkaisten (yli miljoona lajia) sekä nilviäisten (yli satatuhatta lajia) sukupuolikäyttäytymisestä.

...mutta on se mualima joskus kaanis...






lauantai 26. lokakuuta 2013

KIERRÄTYSTÄ KERRAKSEEN

Kierrätys kannattaa, siitä ei kai kukaan ole eri mieltä. Mutta kuinka moni oikeasti kierrättää? Varmaan useimmat omakotiasujat ja kesämökkiläiset kompostoivat. Taloyhtiöissä pitää olla määrätyt keräysastiat. Samoin pullot, tölkit ja sanomalehdet yleisesti palautetaan, patterit, akut sekä sähkölaitteet, maalit ja lääkkeet toimitetaan niille kuuluviin paikkoihin. Mutta paljon muutakin voi tehdä. Ainakin taajemmin asutuilla seuduilla on paikkoja, minne voi jättää kartongit, lasin ja pienmetallin l. lähinnä säilykepurkit. Me olemme muutaman vuoden erotelleet nämä jätökset. Kun taloyhtiöllä on kompostoitavalle jätteelle oma paikka, ja Lahden seudulla poltettava jäte menee voimalaan, ei meiltä kaatopaikkajätettä juurikaan tule. Poltettaviin jätteisiin voi nykyään laittaa mm. muovit, styroxit ja vaatteet, jotka ovat liian huonoja Punaiselle Ristille tai UFF:lle. Kaatopaikat ottavat puiset purkutuotteet ilmaiseksi vastaan, turhaan niitä kippailette pitkin pientareita muutaman euron säästö mielessänne. Kannattaa ottaa selvää, mikä tavara minnekin kuuluu, toimittaa se oikeaan osoitteeseen. Kirppikset kierrättävät myös tehokkaasti toisille turhaa tavaraa, ja viime aikoina yleistynyt pihakirppis ovat ihan erinomainen oivallus.
Suomessa n. puolet jätteestä kulkeutuu kaatopaikalle, Saksassa ja Ruotsissa ei juuri lainkaan (v. 2012 meillä kaatopaikkaroinaa tuotettiin 200 kg/asukas, Ruotsissa ja Saksassa määrä oli vain muutama kilo). Suomessa kierrätetään n. 25 %, Saksassa puolet. Siis vaikka olemmekin EU:n keskitasoa, paljon parannettavaa on. Asennetta kohdalleen, hieman viitseliäisyyttä, muuta se ei vaadi.
Ministereitäkin kierrätetään. Tästä Wikipedian määrityksen mukaan johdettuna; he ovat materiaalia, esineitä tai muita kulttuurillisia asioita, joita käytetään hyödyksi uudessa yhteydessä.

Siispä kaikki reippaasti kierrättämään, jottei tulevaisuus ole alla olevan kaltainen.


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

QUO VADIS POPULO FINNICA

Hesarin teettämän tutkimuksen mukaan perussuomalaiset ovat nyt Suomen toiseksi suurin puolue. Keskusta porskuttelee selkeästi piikkipaikalla, kokoomus hieman persujen takana, ja SDP melko selvästi neljäntenä, vihreät ja vasemmistoliitto suunnilleen vanhoissa lukemissa. En kyllä näytä ruusuiselta, mikäli tutkimuksen tulosten kaltainen (vaikka ei Katainenkaan häävi ole) hallitus joskus muodostetaan. Tekisi mieli sanoa, että muutan pois maasta, jos näin käy. Mutta niinpä sanoi eräs kohtuullisen konservatiivisen ajatusmaailman omaava työtoverini vuosituhannen vaihteen aikoihin Tarja Halosen valinnasta presidentiksi. Eikä se kuitenkaan mihinkään muuttanut. Noissa gallupeissa näkynee hallituspuolueiden julma asema, tai sitten Suomen kansa on tyhmempää, kuin olisi suotavaa.
Se poliittisessa osiossa. Tällä hetkellä iltapäivälehdistöä, muutakin mediaa, puhututtaa mystinen hopeinen... eikä ku mysteerityttö Maria. Lehtien mukaan tapaus kuohuttaa koko maailmaa. Traaginen tapaus, totta kai. Mutta miksi juuri kukaan ei tee juuri mitään, ennen kuin jotakin paljastuu. Tämähän on vain yksi tapaus tuhansista. Samaten episodi ohittaa kirkkaasti ties mitkä pallomme kymmeniä, satoja, jopa tuhansia uhreja vaatineet onnettomuudet, katastrofit ja pommi-iskut.
Eelopin Teve sanoo IL:n mukaan, että Nokia-puhelimet voivat kadota kokonaan markkinoilta. Totta helevetissä ne katoaa, kunhan Microsoft on puristanut tuotemerkistä viimeisenkin pisaran. Nokian johdolle vinkiksi: tyhjiä myllyjä on Suomessa iso liuta, ja kunnon kumisaappaat ovat painonsa arvoisen kautsua. Täytynee kääntää katseensa kohti Jollaa; jolla on, jolla ei.
Ps. Vankkana politiikan ystävänä olen aistivivani, että politiikoilla näyttää omatunnon ja itsetunnon ero hämärtyneen.
Pss. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, mikäli blogin otsikko on päin Prinkkalaa; en ole latinisti, enkä kieltään lipova kielimies.

Tänään synkkää, sunnuntaina tällaista...


perjantai 4. lokakuuta 2013

CV PÄÄPIIRTEITTÄIN

TYPISTETTY CV

Pertti Juhani Lehkonen

Synnyin 17.06.1951 Mikkelin keskussairaalassa, minne matkasin äitini kohdussa ensimmäiseseltä kotipaikaltani Anttolan Piskolansaaressa moottoriveneellä ja linja.autolla. Paluu Piskolaan tapahtui tietojeni mukaan matkustajalaivalla.
 

Kyseisessä Piskolansaaressa vartuin 10-vuotiaaksi käyden opintieni alun, reilut 2 vuotta, Anttolan kansakoulua.

1961 muutimme maalikyliin Anttolan kirkolle, missä asuin vuoteen1973. 
  
Paitsi 1960-luvin puolivälissä reilun vuoden Mikkelissä. Sinä aikana olin toistaidottomana basistina Pictures-bändissä
     
Siis 1973 muutimme nykyisen kumppanini kanssa ensin Lahteen, pian Hollolaan, missä asumme vieläkin. 1978 intoonnuin menemään Lahden Teknilliseen Oppilaitokseen kouluttautumaan rakennusmesteriksi.
            
Sitten tein mestarin hommia, omia hommia, niitä näitä, minkä mitäkin, sitä ja tätä (välillä oltiin ajoittain 1991-1994 Utsjoella Kevojärvellä tekemässä melkoista linnaa Kevon Keisarille)  kiinteistönvälitystä, ja taas omia hommia. 
   

   
Kunnes nyt olen ajankäytönhallitsija.