Tää niitä päiviä on. Juuri niitä päiviä, kun ei tee mieli nokkaansa ulos työntää. Tosin ei järin kylmää ole, kahdeksan astetta plussaa näytti mittari aamulla. Mutta elekeepä huoliko, kyllä se siitä kylömenöö! Illalla on enää pari astetta. Ja vettä työntää, huomiseen asti. Sunnuntaki näyttää sateettomalta. Alkava viikko on taas pisaroita pullollaan. Pitää vieläkin kiittää tuuriaan, niin ja Kone- ja Urheilun asentajaa, siitä, että venehuolto onnistui eilen. Tänään olisi kyrsinyt lähteä kylille ajelemaan. Ja niille, jotka vanhaa mantraa tähän tarjoavat, sanon että tulokee ise kokkeilemmaan avovenematkailuva näellä kelilöellä. Se matrahan kuuluu jotenkin näin: "Ei ilmat koskaan huonoja ole, varusteet saattavat olla".
Vaikka onkin päivä, jona ei tee mieli nokkaansa ulos työntää, niin ulos se on tässä asumismuodossa välillä työnnettävä. Tarpeillaan on käytävä, puita on haettava, sauna on lämmitettävä, sinne myös mentävä, ulkokautta.
Verkoillekin täytyi aamulla lähteä. Kovin kitsasta oli kalantulo. Hannu sai siian, minä kaksi ahventa. Missä lie kalat? Huomenna lasketaan vielä pyydöt. Luultavasti viimeistä kertaa tälle syksylle.
Kuvassa varusteiltaan moitteeton kalamies valmistautuu lähtöön.
Aamulla uutisissa kerrottiin, että kuningatar Elisabeth II on päässyt sairaalasta kotihoitoon. Hänen kohdallaan se merkitsee linnakomennusta. Siinä mielessä asian mainitsen, että olemme viime aikoina katselleet Netflixiltä The Crown-sarjaa. Neljäs kausi on jo meneillään. Monarkisti en ole, monarkistia minusta ei tule, mutta ihan mielenkiintoista on ollut tuota upeasti toteutettua sarjaa katsella. Mitä lie on tullut maksamaan? Paljon, se on varmaa.
Mediassa ja somessa vaahdotaan, taas, Sanna Marinista. Aina vaan jaksaa ihmetyttää poliittisen pelin likaisuus. Ja se, että lokaan yritetään vetää, jos menestyy liian hyvin.
Poliittinen peli on likaista, ja sitä tekevät kaikki politiikan parissa pyörivät. Nyt vain tuntuu oppositio olevan todella kärkevä. Kaikki hyvät tavat unohtuivat tuossa tohinassa. No, en jaksa enempää asiasta kirjoittaa. Miettikää itse. Ja niinhän te mietittekin.
Taitaa kristallisoitua tiistai lähtöpäiväksi. Kaikki on sillä mallilla, että alkaa on tehty, mitä tehtävä on.
Pienin kommervenkein täältä voidaan lähteä. Jos vielä muutaman siian saisi, savustettavaksi. Voisi viedä mukanaan, muistella kotona niitä syödessä verkoilla käyntejä, kelejä ja varusteita. Sekä ällistellä K-Supermarketin kalatiskin hintoja.
Juuri, kun meinastin lopetella juttua, tuli puhelu. Se tietää lisäystä "nokan ulostyöntämislistaan". Kesänaapuri, "Jänissaaren talonmies", pirautti. Hän oli eilen päässyt, ohi valvovien silmieni, saapumaan mökille. Valvovien silmien ohitus voidaan panna sen piikkiin, että olimme hänen tulonsa aikaan kylillä venettä huollattamassa. Hän on lähdössä tänään pois. Veneen rannalle kiskonmiseen ja selälleen kääntämiseen olisi kuulemma apu tarpeen. Juha sanoi kuitenkin, että jos ilma näin kurja on, niin hän saa veneen sen verran ylös yksinkin vedettyä, että pärjäilee aikansa. Ja että hän voi sitten myöhemmin tulla sen peittelemään. Mitäs suotta! Näillä latitudeilla on ollut tapana, että naapuria jeesataan silloin, kun sen aika on. Vaikka olisi "ei nokkaansa ulos tee mieli työntää"-keli. Eli illansuussa sadepuku ja sydvesti saavat taas töitä.
Jos lisää nokanulostyöntötarpeita ilmaantuu, ne käsittelen saapumisjärjestyksessä, teen päätökset nopeammin kuin byrokratiassa tapahtuu.
Loppuun kuva Saarelan pihapiiristä hieman erilaisesta kulmasta otettuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti