LOPUN ALKUA

Täällä Anttolassa ollaan nyt oltu neljä viikkoa poislukien kahden päivän kotireissu. Kylläpä ilmat ovat olleet taas suotuisia; aluksi hellettä, sitten muutaman päivän kylmempi sadejakso, sen jälkeen taas hellettä. Eilen illalla kulki ukkosrintama yli, möyrysi pari tuntia, iski muutaman kerran kohdilla, ja mikä parasta, vettä tuli runsaasti. Kyllähän luonto (lue sienet ja marjat) tykkää! Kanttarellejä tosiaan jo parit soossit syöty, metsämansikoista nautittu, mustikat kypsyvät viikossa parissa.
Huomenna on paluu edessä, perjantaina takaisin; nurmenleikkuuta, Tainan synttäreitä, sienikartoitusta, ehkä verkot veteen. Sitä seuraavana viikonloppuna taas suuntana Avokas; naapurin Heikki tulee ex-kumppaninsa Päivin kanssa tutkailemaan pihahommia. Päivi tekee (ja totetuttaa) puutarhasuunnitelmia, Heikillä on kaivinkone. Tarkoitus on, että joko syksyllä, tai heti jäitten lädettyä keväällä, Heikki tuo koneen lautalla saareen. Kaivetaan villiintynyt ja osittain kuollut "ruusutarha" ylös ja laitetaan rinne nurmikolle. Alapuoli saa jäädä kedoksi (sinne on jo kylvetty ketokukkien siemeniä). Yläpuoli tosiaan nurmelle, joitain istutuksia ja kukkapenkkejä sekaan. Ruusuviidakon alta paljastuu mm. kaksi isohkoa kiveä, tai peruskallion nyppylää. Niiden ympärille saa varmaan jotain järkevää laitettua, Sen vuoksi Päivi on tänne pyydetty. Hän kertoo, mitä kannattaa istuttaa. Minulla on vain kaksi vaatimusta: helppohoitoisuus, ja täkeimpänä, ettei kasvi ryöstäydy, leviä, rönsyile, karkaa käsistä! Olen nimittäin taistellut tarpeekseni mm. ruusujen, lupiinien ja jättipalsamin kanssa. Onneksi kukaan vähämielinen ei ole tänne kaukasian jättiputkea roudannut!
Puutarhakatselmuksen jälkeisenä viikonloppuna onkin edessä Pori Jazz ja Eric Burdon & Animals.
Että sellaisilla mielillä lähtöön valmistaudutaan. Tänään on luvassa vielä lämmitä ja melko sateetonta, huomenna, kun pitää yli ajaa, ennusteena runsasta sadetta.

Villiintynyt ruusutarha

Heikin kanat (kuten kukotkin) syövät terveellisesti

HYVÄÄ PÄIVÄÄ KAIKKI ULKOMAALAISET

Sivuillani on nyt käynyt, vaikka niille on ole aikoihin kirjoittanutkaan,ainakin seuravat maat: USA 289 kertaa, Venäjä 218, Saksa 82, Alankomaat 47, Kroatia 21, Itävalta 20, Britannia 15, Kolumbia 12, Ranska 10. Ja viime viikon aikana Serbia, Espanja, Kanada, Israel ja Japani ovat kunniottaneet vaatimattomia sepustuksiani poikkeamalla niillä.  Siis eihän meitä kukaan vakoile. No, nämähän ovat kaikille avoimia sivuja (siis "blogger", ei toki "lärvikirja"). Mutta jos joku muu, jonka tunnen, on "bloggerissa", onko samaa havaintoa? En millään jaksa uskoa, että "suurvalloissa" oltaisiin kiinnostuneita kuntoilun hinnasta tai Anttolan sienisadosta. Jos on joskus piikikäs, kai se okaisuus on lähinnä omia asioita? Tietty, on tullut arvosteltua "Vapaan Maailman Johtajaa", tällä tarkoitan  lähinnä valtiota, en sen nykyistä johtajaa, vaikka ei kai hänkään juuri mitään asioille voi. Mutten mielestäni mauttomasti, saatikka vaarallisesti. Kuitenkin vaara on ilmassa! Jos jenkit vakoilevat yksityisten ihmisten sähköistä käyttäytymistä, eihän se siihen maahan rajoitu! Kannattaa varoa, mitä kertoo, vai mitä Kusipäiset Big Brotherit? Eikö se rehellinen Snowden lopulta päässy pakoon? Jos ja kun, tän joku helevetin ulokomualainen kiäntää, nii yrittäkee olla immeisiks! Jos haluvatten tulla opiskelemmaan savonkieltä, mänkee vaekka Kuopijjoon.

aJaSTa

En ole saanut kirjoiteltua aikoihin. Eli siitäpä assosiatio aikaan. Mitä aika on? Einsteinin aikaa? Aikaa itselleen? Aikaa toisille? Aikaa ajatella sitä, tai vaikka tätä, tai ihan muuten vaan (laulo Mårtenssonin Lasse, kauan ennen Myrskyluodon Maijaa). Aika on käsittämättömän käsitteellinen suure. Ilman aikaa meitä ei ois, ajan kanssa me haihdutaan pois. Nythän lähti runolliseksi. Aikaa ei voi käsittää, ei hahmottaa. Se, kuinka aika kulkee, on liian vaikeaa ymmärtää. Jos aika alkoi soljua big bangistä eteenpäin, kai se voi valua takaisinkin? Meidän mittakaavallahan aika on täysin turha määre; vai onko maailmankaikkeuden kannalta jotain merkitystä, koska tulet töihin? Kun ihmiskunta on elänyt vain sen murto-osan tämän pallon olemassaolon ajasta, miksi meillä on oikeus määrätä pelisäännöistä? Ihmisen ikä on, millä tahansa mittakaavalla mitattuna, niin olematon, ettei sen takia viitsi edes spekuloida. Aika aikaa kutakin, tempora mutantur, nos et mutamur in illis, oi aikoja, oi tapoja, an nescis me fili, quontilla prudencia mundus regadur? Tuo ei varmaan lähteny ihan oikeessa formussa, ajatus lienee mennyt perille?
Miksi ajatella aikaa? No siksi tietenkin, että minulla on nyt aikaa ajatella aikaa. Olishan se melkomoinen juttu, jos se, kenellä on aikaa, ei kuluttais aikaansa ajattelamalla aikaa!

Ps. Tautologia oli harkittua