sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

ENIMMÄKSEEN HARMITON

  Enimmäkseen harmiton on Käsikirja linnunradan liftareille-kirjasarjan viimeinen osa. Kirjasarja on tekijänsä Douglas Adamsin mukaan ”maailman ainoan viisiosainen trilogia”. Käsikirjan saattoi markka-aikaan tilata Pienen Karhun MegaDodo-kirjankustantamon ulkomaantilauksista hintaan 39,50 markkaa + postitus- ja käsittelykulut 59 800 132 406,30 markkaa. Eurohinnasta en ole tietoinen, sillä tilasin kirjat jo ennen euroa. Karhun MegaDodo-kustantamon sekä planeetaarisen postiyhtiön tuntien osaan arvata, että hinta on euroissa vähintään sama kuin markoissa. 

  Enimmäkseen harmitonta on elämä postjuhannustunnelmaisella Saarelan tilalla. Ilma on aurinkoista, mutta ei tukahduttavaa. Vesi on lämmintä, joskin piristysvaikutukseltaan mitätöntä. 

  Vedessä puljaamisen välissä Iiris opetteli onkimaan veden viljaa. Heti nappasi laiturilla särki onkeen. Voi sitä riemua! Tyttö innostui niin, että piti lähteä veneellä merta edemmäs kalaan. Makuutsaarille usmuutettiin. Eipä ollut ahven otillaan. Mutta muuten mukavaa. Ai niin, jäi mainitsematta, että ensimmäinen rantautuminen jouduttiin perumaan. Kun kokka kohahti rannalle, huomasin kuikan räpyttelevän lähistöllä harhautusliikkeitä. Sanoin, että sillä on lähellä pesä.
  "Niin on!", tokaisi Joni, joka oli äkännyt pesän ja kaksi munaa aivan veneen keulan vieressä. Me poistuimme vähin äänin.

  Hetken ja kaksi malttoi Iiris kalliolla onkia. Sitten hän alkoi kärtää, että lähdetään takaisin, laiturilta saa paremmin kalaa!


  Ei tärpännyt Jonin virveliinkään hauki, ei ahven. Niinpä suostuimme pian Iiriksen toiveeseen. 


  Ajeltiin hissukseen takaisin norpan näkeminen toiveissa. Veneessä oli näet kaksi sellaista, jotka eivät norppaa luonnossa, edes Luonterilla, olleet nähneet. Ei käynyt viuhka nytkään.

 Onginta jatkui laiturilla. Perheen voimin yrittivät...


...ja tulostakin saivat aikaan. Tämä on yksi isoimmista!


  Liisa ei vielä perustanut kalastuksesta. Hän tyytyi tarkkailemaan tilannetta mukavasti saunan terassilla.


  Koska ruokakalat eivät onkeen ottaneet, olivat ehkä ottaneet onkeensa kuokkujen vaaroista, lähdettiin Jonin kanssa laskemaan pari muikkuverkkoa. Siinä lentää rannanpään koho...


...ja tässä toinen verkko liitetään jataan.


  Tänään oli saunakin vuorossa. Ei sitä tosin isosti kaipaa, kun järvessä voi lotrata mielin määrin, itsensä pestä vaikka tunnin välein.

  Iltaruokana oli pinaatti-mozarellapiirakkaa ja pinaattilettuja. Oman sadon pinaateista, tietty. 
  "Terveellistä ja hyvää", sanoi Iiris letuista, joita veteli mahaansa jokusia. 

  Liisa sai ennen urvahtamistaan maistella vesimelonin mehua. Tykkäsi. 

  

  Huomenna on uusi enimmäkseen harmiton päivä. Pesukone tulee, ehkä, Jokke tulee asentamaan valmiuden, ehkä. Jonin kanssa mennään aamulla nostamaan verkot, varmasti, paist'muikkuja syödään päivällä, ehkä. Uida polskitaan, varmasti, särkiä ongitaan, varmasti, ollaan harmittomasti enimmäkseen harmittomia, toivottavasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti