AIKA ON

  Aika on lupiinien aloittaa kukintaa, aika on kiertää kuokan kanssa talon taustaa, metsän reunaa, yläaitan ympäristöä, kuokkien ylös kaikki huomatut lupiininalut. Sisyfoksen duunia! Olen monena vuonna sitä tehnyt. Reilu viikko sitten kun ällistelin tilannetta, olin iloissani, koska näytti siltä, että olin onnistunut lannistamaan suurimmaksi osaksi ei-toivotun kasvun noilta alueilta. Mitä vielä! Eilen huhkin hyvän tovin kuokan kera lannistamassa kaunista, mutta valtaamishaluista kasvia. 

  Lupiinia on täällä ollut iät ajat. Varmaan jo kuuskytluvulta isoäitini Emchenin toimesta istutettuna. 1970-luvulla lupiinia ilmestyi lisää, sillä Saukonsalon puolella kesäänsä viettävä herra O.M. jalosti lupiineista erilaisia värimuunnelmia. Niitä hän vuosien varrella täällä kyläilessään kiikutti silmien iloksi. 

  Kaunis lupiini kukkiessaan on. Ja on se lehdiltäänkin. Sanotaan kauneuden olevan katsojan silmissä. Minusta, lupiiniin kohdalla, kauneus on katsojan kantapäissä. Kantapään kautta ole oppinut tuota komistusta rajoittamaan, kantapäitä rasittaen myös. 

  Lupiinia kasvaa meillä talon takana sekä navetanmuurin kulmalla pieni ala. Talon tausta on varsinainen keto, jolla kasvaa lukuisa määrä erilaisia kukkia. Oikea pörriäisten unelma. 

  Lupiinit niitän ennen kuin ne ehtivät siementää. Silti saattaa joku jossain salaa päästä sukuaan jatkamaan. Olen Hilppaa jo pehmitellyt sellaiseen ajatukseen, että yritän hävittää kaikki lupiinit. Ihan senkin vuoksi, että jos vaikka kuntoni rapistuu, niin kuka niitä sutten suitsee?

  Pirulle pikkusormen anto on silkkaa typeryyttä. Olen pirua estänyt viemästä koko kättä useaan otteeseen. En omaani, mutta muidenkin kättä tulee puolustaa. Viitisen vuotta sitten kaivattetiin hansaruusupöhelikkö alapihalta pois, tehtiin nurmikoksi. Sekin pöhelikkö muodostui parista pensaasta vuosikymmenten aikana monen sadan neliön laajuiseksi. 

  Reilu kymmenen vuotta sitten tapeltiin jättipalsamia vastaan. Äiti-Elina sitä tietämättömyydessään tänne kiikutti. Viheliäinen kasvi. Sinkauttaa siemenensä kymmenien metrien päähän. Melkoinen pihanvaltaaja. Siitä päästiin kyllä eroon, sillä se lähtee mukavasti juurineen, kun varresta kiskaisee. 

  Nyt on lupiinitaistelu meneillään. Mutta ei sotaa voita yhden, eikä kahden, taistelun klaaraamisella. Tulevaisuus näytää, kumpi nujertaa kumman.

  On aika pestä talon ikkunat. Ulkopuolelta. Se käy vikkelästi masiinan avulla. Sellaisksi on maailma mennyt, että ilman akku- vähintään verkkovirtalaitetta tehdään tuskin edes pajupilliä. Tekniikka kyllä on renkinä oiva. Taitaa vaan isännöidä pian liikaa. 

  On aika pestä sauna. Ennen juhannusta se perinteisesti tehdään. Olen ominut tehtävän itselleni. Tekniikkaa apuna taas: pumpun kautta vettä ruiskuttelen. Melko iisi homma saunanputsaus on. Lattia mäntysuovalla ja katuharjalla, lauteen ja penkki mäntysuovalla ja laudeharjalla. lattiarallit ulkona mäntysuovalla ja varsiharjalla. Kun lauteen kuivavat, ne käsittelen parafiiniöljyllä.  

  On aika odotella ponttooneja. Eilen kyllästyin odotteluun, laitoin Taloon.com'iin sähköpostia. Tällaista:

  Hei. Ostin 22. toukokuuta teiltä kaksi putkiponttoonia. Tilausvahvistuksessa,  #4063478, sanottiin, että toimitusaika on 2-5 arkipäivää. 25. toukokuuta sain ilmoituksen, että tavara on noudettu Kaukokiidon toimesta terminaaliin Leppävedelle 22. toukokuuta. Sitten ei ole tapahtunut mitään. Ymmärrän kyllä, että ei minulle varta vasten lähdetä tuomaan kahta ponttoonia. Kohta on kuitenkin kolme viikkoa kulunut, laituri on muuten valmiina odottanut puuttuvia ponttooneja. Olen useana kesänä tilannut teiltä tavaraa. Aina on rahti tullut ajallaan. Nyt kyllä joku tökkii. Saatko selville, missä mennään.

  Jo parin tunnin kuluttua tuli vastaus:

  Hei,  kiitos viestistäsi ja pahoittelut toimituksen viivästymisestä. Olin yhteydessä Kaukokiitoon ja saamani tiedon mukaan lähetys 133014664639 on Mikkelin terminaalissa. Välittävät ajojärjestelijälle tiedon, että sinuun oltaisiin mahdollisimman pian yhteydessä jakoajan sopimiseksi. Olethan tarvittaessa uudelleen yhteydessä. Mukavaa viikonjatkoa. 

 Ystävällisin terveisin, Hannele  Asiakaspalvelu

  Taloon.com reagoi palautteeseen kiitettävästi. Ei se kuitenkaan välttämättä mihinkään vaikuta. Kaukokiito elää omaa elämäänsä, kuljettaa annetut tavarat omalla aikataululla siten, kuin se heidän reitteihinsä sopii. Taloudellisesti ja ekologisesti oikea menetelmä. On kai niin, että Anttola-Puumala-akselille ei ole isommin tavaraa toimitettavaksi. Hammasta purren hyväksyn. Mutta ei pitäisi, ihan tilausvahvistuksessa, kertoa perättömiä toimitusaikoja. 

  On aika, jolloin ponttoonit tulevat. Sitten on aika laittaa laituri koko komeudesaan ohi usmuuttavien kateuden kohteeksi. Vähän pelottaa se, saadaanko edes neljään mieheen kelluva osa kiikutettua veden väljään?!? Ponttoonit painavat yksistään lähes 150 kiloa. No, eiköpä se mene, kun saadaan ensin onnellisesti käännettyä oikein päin. 

  Paska paikka, jos toimitus ei tällä viikolla ilmaannu vastarannalle. Me lähdetään maanantaina Hollolaan, tullaan torstaina takaisin. Se on jo aatonaatto. Jää pian Jussin laituritanssit pitämättä!

  Laitan loppuun pari tämänaamuista kuvaa kasveista, joita ei edes minun suitsimisvimmani kosketa. Ensin liljoja...

...sitten unikkoja, jotka kohta puhkeavat rehentelemään punaisella olemuksellaan.