Heräsin uuteen aikaan. Olin jo yöpöydän kellon rustannut illalla talviaikaan, joten olin heti ajan hermolla. Kellojen kääntelyä kestää ainakin pari vuotta vielä. Niin kai se oli? Järjetöntä puuhaa. Varsinkin osalle aurinkokellon omistajista. Kyllä kevyemmän, mökin tai rintamiestontin koristeeksi hankitun kevyen version, vielä kääntelee, mutta kivipaateen tai valujalustaan kiinnitettyjen kanssa on hankalampaa. Kaivinkonetta, autonosturia, miesjoukkoa siihen tarvitaan. En tiedä, miten kirkontorneissa olevat kellot nykyään säädetään. Oletan kuitenkin, että jokunen suntio on taas joutunut puoli neljä (kesäaikaa) heräämään ja kipuamaan torniin päästellen paikkaan sopimattomia murahduksia. Napapiirin tuolla puolen on kyseenalaista, kannattaako aurinkokelloa lainkaan kääntää. Ei aurinko paljon talvella kipua paistelemaan, paitsi kevättalvella. Mutta silloin joutuu kellon kaivamaan metrisen kinoksen alta. Minä ainakin jättäisin sen tekemättä. Kaiken kaikkiaan ei ole kyllä asiaa aurinkokelloihmisten kannalta loppuun asti harkittu, kun kesäaikaan on siirrytty. Tiimalasin tai vesikellon käyttäjille ei ajan vekslauksesta ole sanottavampaa haittaa. Eikä kännykkäkansalle, läppäripoppoolle, tablettiporukalle; aika vaihtuu ihan ittestään.
Tuvan uunin laiton lämpiämään, onhan talviaika. Vähän on pihanurmi kohmeessa, vaikka plus yhtä näyttää mittari parin metrin korkeudella. Nythän ilma lämpenee, kymmentä astetta, päivin öin, povataan. Sateiseksikin muuttuu tiistaina. Pitää tänään tehdä mahdollimman paljon, jotta ei sateeseen tarvitse mennä äheltämään. Ei paljon tosin ole ulkoilmassa enää tehtävääkään. Eilen saatiin isot lehtilautat roudattua niille kuuluvaan paikkaa. Puhaltelin sitten loppuja kankaalle. Sitä on vielä hetkeksi jäljellä. Räystäskourujen putsaus odottaa, samoin huussin tyhjennys. Soutuvene pitää joku päivä viedä Potinlahteen pohja ylöspäin makailemaan. Ihan varmuuden vuoksi; jos vaikka lämmintä loppusyksyä pitää, niin päästään tänne karanteeniin, mikäli siltä tuntuu.
Eilen laitettiin naapurin Hannun kanssa muutamat verkot pyyntiin. Kohta lähdetään nostamaan. Kunhan tuossa sumussa kohot löydetään.
Kuvassa ei ole Manson on the Hill, eikä Fool on the Hill, vaan Outhaus on the Hill. Kuka säveltäis?
Joo, alkaa päivä valjeta, minkä sumun keskeltä valjeta voi. Aurinkokelloa ei ole, joten sitä hommaa ei tarvitse tehdä, kääntöä. Mutta tuonne alas pitää kohta mennä muikuilemaan, josko näkisi kättään pidemmälle, vai jääkö nokkaetäisyydelle havaintokenttä.
Vieläpä loppuun kuva n. vuoden takaa, kuva nimeltä "Tunnelmaa tupaan".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti