Joskus olen pähkäillyt, että olenko tavallista pöljempi, itsekeskeisempi ja vähäpätöisempi ihminen? No luultavasti olen. Mutta miksi? Siis miksi olen pähkäillyt. Sitä, miksi olen tavallista pöljempi, itsekeskeisempi ja vähäpätöisempi ihminen, tulen käsittelemään jonain tarkemmin määrittämättömänä ajankohtana.
Olen pähkäillyt, että olenko tavallista pöljempi, itsekeskeisempi ja vähäpätöisempi ihminen, sillä monissa kirjoissa, useissa elokuvissa, sekä lähes kaikissa tv-sarjoissa esiintyy ihmisiä, jotka ovat huikeasti itseäni viisaampia, avarakatseisempia, armeliaampia tai voimakkaampia. Ne ovat ihmisiä, jotka osaavat siteerata pitkiä pätkiä tunnettujen runoilijoiden tekstejä, vetäistä lainauksia milloin mistäkin klasikkokirjallisuuden merkkiteoksesta, livauttaa helposti keskustelun lomaan Nietzscheä, Kantia ja Rousseauta, antiikin filosofeja höyhenenkevyesti, ratkaista matemaattisia ongelmia suitsait, ladella piin likoarvon aivoja verrytelläkseen tuhannen desimaalin tarkkuudella, luetella sata linnunratamme naapurigalaksia aakkosjärjestyksessä etu- ja takaperin, muistaa kaikki kirjoitetun historia aikana käydyt sodat ja niitä seuranneet rauhat, tunnistaa jokaisen uhanalaisen eläimen (kasveista puhumattakaan). He ovat ekologisesti kansakunnan kaapin päällä, tukevat vähäosaisia Suomessa, Afrikassa, Kauko-Idässä ja Etelä-Amerikassa, auttavat kaikki kaupungin vanhat rouvat kadun yli, nuoret rouvat ja neidit myös (asettaen päällystakkinsa lätäkön päälle), eivät kiroile (tai kiroilevat kahehdittavan railakkaasti), osaavat päätellä asioiden oikean tolan minimaalista vihjeistä, voittavat jokaisen oveluudessa, kaksinkamppailussa, shakissa, tammessa, koronassa, rantalentopallossa, petanquessa ja mölkyssä, sekä tuoksuvat aina kuten tuntematon kukka tropiikin. Heidän etevymmyytensä lyö laudalta ainoastaan heidän käsittämätön vaatimattomuutensa, nöyryytensä ja ymmärtäväisyytensä.
Ei tietysti kenelläkään kirjoissa tai leffoissa tai sarjoissa noita kaikkia kykyjä ole, mutta useimmiten ainakin päähenkilöillä on vähintään yksi luetelluista tai samankaltaisista ominaisuuksista. Joskus sentään kirjoitetaan draamaa tai käsikikiroituksia laiskanpuoleisista lököhousuisista dallaajista, kädet selän takana kuljeksivista luusereista, salaa piereskelevistä ja röyhtäilevistä makkaranpurijoista, jotka raahaavat keskikaljakassia ja aladobipakettia uutterasti 17 vuotta vanhalla Simcalla Kaken Valinnasta, piiskaavat matot jouluksi ja juhannukseksi, laulavat karaokea perjantaisin Kuittisen Kuppilassa kunnes heidät poistetaan reilusti ennen valomerkkiä, soittavat kankein sormin taksin Nokia 3310:lla, palaavat hieman huojahdellen kotiin rakastaen vaimojaan, Puurtisen Pajalla työkenteleviä poikiaan, sekä Lissun Käherrys & Voguessa ahertavia tyttäriään.
Huomaatte varmaan, että iltapäivä on ollut hieman sateinen. Nyt tosin on hieman kirkkaampaa. Aamusta sentään jotakin saimme aikaan. Minä kävin nostamassa eilen lasketut verkot. Kilon hauki ja puolen siika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti