Kolmas päivä lokakuisessa saaressa. Vettä taivaalta, tuulta kaakosta. Eilen aamupäivällä aloittelin lehtien poistamista pihalta, mutta sade keskeytti homman. Jatkuu seuraavassa lähetyksessä. Koko päivän tunnelma kiteytyy kuvaan, minkä otin lähtiessäni jeesaamaan naapurisaaren kauttaan lopettelevaa Juhaa parissa pikkuasiassa.
Tämä päivä, huominen myös, kulunevat sisätiloissa, kuluvat kuluneessa oloasussa, kuluvat vitkaan, mutta pala kerrallaan.
Nousin ylös viiden maissa. Aamutoimien jälkeen keitin kahvit, katselin Areenasta dokumenttia Marianne & Leonard: sanoja rakkaudesta. Sehän kertoo Leonardin ja tanskalaisen Mariennen Ihlenin mutkikkaasta suhteesta, joka alkoi 1960-luvun alussa Hydran saarella Kreikassa. Mariennesta Leonard on tehnyt biisinsä So Long, Marianne ja Bird on a Wire. Sinällään dokkarissa ei paljonkaan uutta minulle ollut. Olen lukenut kirjat Sylvie Simmons: I’m Your Man – Leonard Cohenin elämä, sekä Nadel Ira B.: Leonard Cohen - elämäkerta. Katseleminen kuitenkin palautti mieleeni, kuinka noiden elämänkertojen lukeminen paljasti Cohenista piirteitä, joita en juurikaan ollut tiedostanut. Leonard käytti nuoruudessaan huumeita ja alkoholia melko railakkaasti, kävi läpi hermoromahduksen, ja rakasti naisia vapaan rakkauden ajan malliin. Hän ei osannut antaa itseään kenellekään. Niinhän se on. "Ei taiteilijaa voi omistaa", kuten Cohenin hyvän ystävän vaimo haastattelussa sanoi. Leonardin rakkaus Marianneen ja Mariannen rakkaus Leonardiin kesti, dokkarin mukaan, kummallakin kuolemaan saakka. Googlettamalla haeutussa kuvassa Marianne ja Leonard Hydran saarella.
Cohen meni Hydran saarelle kirjapalkintorahoillaan. Hän viipyi siellä vuosikausia kirjailijana, lähti ison veden taakse aloittelemaan lauluntekemistä, koska kirjoittaminen ei elättänyt. Joskus täytyy kiittää nälkää. Ilman sitä olisimme ehkä jääneet paljosta paitsi.
Oliko oleilu Hydran saarella joku enne? Tuliko Leonardista Hydran kaltainen monipäinen olento? No ei ainakaan hirviötä. Mutta hän kasvatti aina uuden pään, kun yksi katkesi. Toki runoilija hän oli loppuun asti, ei se pää tippunut koskaan. Lopulta kaikki päät katkesivat pian neljä vuotta sitten, 7. marraskuuta 2016.
Leonard Cohen oli arvoituksellinen ihminen, vikoineen, lahjoineen. Mikään, mitä hänestä kerrotaan, ei saa häntä poistettua viiden mystisen miehen listaltani.
Käväisin laittamassa veneen akun laturiin. Hämärää oli vielä, pientä pisaroinntia. Kaakosta suoraan laiturille puhaltava tuuli kävi vanhoihin luihin. Ytimiin ei aivan ehtinyt, kun pidin kiirettä.
Passaa akun täydessä tällissä talvehtia Piskolan peruslämpimissä tiloissa. Luultavasti viikon kuluttua siirtyy vene kuivalle maalle. Joko torstaina, tai perjantaina. Ehkä ennemminkin, jos alkaa täällä oleminen kehtuuttaa. Ei kovin sateista kuitenkaan ole ensi viikosta povattu. Katsotaan.
Huomisaamuna, täkäläistä aikaa, väittelevät Trump ja Biden toistamiseen. Nyt suljetaan toisen mikki, kun toinen puhuu. "Epäreilua!", sanoo Trump haastattelussa. "Väittelyn vetäjä on puolueellinen", jatkaa hän. "Ja vetäjän vanhemmat myös." Sen pidemmälle vetäjän sukuhistoriaan ei Trump viitannut. Ehkä on tviitannut? Tyypillistä trumpismia. Jokohan Halla-aho kevään kuntavaalikeskustelujen alla viittaa keskustelun vetäjän iso-iso-isovanhempien kansalaissodan aikaiseen punaisuuteen?
Yleinen huomio: Talitiaiset parveilevat. Niitä on runsaasti, ja ne käyvät istuksimassa ikkulaudoilla, saattavat jopa koputella lasiin. Taas googlettamaan. Sivulta https://www.is.fi/asuminen/art-2000000677589.html löytyi tietoa:
Kyse on talvireviirin kartoittamisesta. Ne katsovat mistä löytyy ravintoa. Joka kolkka, mihin vain pääsee, käydään tutkimassa mitä mistäkin löytyy, selittää BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved talitiaisten pyrkimyksiä.
Sen vuoksi Suomeen talvehtimaan jäävät talitiaiset vaikuttavat koputtelevan ikkunalaudoilla kaupunkiympäristössäkin. Tiaiset saattavat lentää sisälle asuntoon avonaisista ovista ja ikkunoista. Talitiaisten talvikäyttäytyminen poikkeaa merkittävästi niiden kesäisistä puuhista. Kesäkuukausina tiaiset pesivät ja saalistavat pariskuntina.
- Talvireviiri taas on alue, jolla saattaa liikkua isompi parvi tiaisia. Parvi tutkii reviiriä ja, kun yksi löytää jotakin, siitä hyötyvät kaikki, kun sana kulkee, Södersved selittää. Kyseessä on elämän ja kuoleman asia, kun kovat pakkaset alkavat paukkua.
- Pahan päivän varalle täytyy olla tiedossa, mistä ravintoa löytyy, ettei nälkä pääse kylmän ja lyhyen talvipäivän aikana yllättämään.
Osaa tarvittaessa olla koltiainen, tuo tal'tiainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti