JÄSENISTÖ IKÄÄNTYY

  Ikää tulee. Jäseniä kolottaa välillä turkasesti. Jäsenistö alkaa ikääntyä. Jos jäsenistö ikääntyy jollain yhdistyksellä, tai muulla yhteisöllä, alkaa jäsenten hankinta. Ryhdytään etsimään sopivia tulokkaita vetreyttämään yhteisöä. Mitäs minä teen? Mistä haalin uusia jäseniä? Tekoraajakaupasta? Pimeiltä markkinoilta. Pimeästä verkosta? Ei taida onnistua? On totuttava kolotukseen. Onneksi ei sentään kolota niin pahasti, että pitää kollottaa.

  Lämmin päivä oli vielä tänäänkin. Ei ihan viikonlopun lukemia sentään. Koska aistin tattien invaasion olevan todellisuutta, usmuutin aamusta vanhoille sienimestoille. En ollut aistinut väärin. Talven herkkutatit tallessa. Satoa tulee tietysti koko ajan, mutta ei tarvitse noukkia kuin heti syötäväksi. Alla olevan kaltaisia nyssäköitä on pakkasessa jotain kakskytviis.

  Merkillepantavaa oli, että mitään muita tatteja ei noilla maisemilla ollut. Muutaman koivutatin olen tästä saaresta löytänyt, mutta niitten aika lienee tuonnempana. Tattien ilmestyminen on ylipäätään ollut viime vuosina erikoista. Monesti on satoa tullut vasta syyskuussa. 

  Tuntuu siltä, että on tulossa hyvä sienivuosi. Korvasieniä löysin niiden eteen tekemääni työhön nähden hyvin, kanttarellejä on jo pakastettu, lisää tulee varmasti. Nyt odotellaan rouskuja ja torvisieniä. Rouskut onnistuin viime kesänäkin haalimaan, torvisieniä ei juuri näkynyt. Pari tulevaa viikkoa näyttävät, mihin tämä vuosi on matkalla.  Tai tiedetäänhän tämä. Kohti ensi vuotta se hiippailee. 

  Kun tätä blogia aloitin, oli kello jotakin viisi. Sen jälkeen ollaan käyty Jänissaarilla (Rabbit Islands) kahveella ja rupattelemassa. Mustikkapiirakan kanssa. Siis kahvit, ei rupattelu. Äsken tultiin ilta-aurinkon paisteessa takaisin. Jatkan juttua, kun ei viitsi toosaa alkaa tuijottamaan.

  Aivan toiseen asiaan livahdan. Kävin eilen joutessani, eli tekemisen puutteessa, ottamassa talon katolta kuvia. Tältä näyttää tienoo pikkulintuperspektiivistä:

  Pitäisköhän ostaa drone, ni sais isolintuperspektiiviä kans? Ihan tosissani joku vuosi sitten mietin dronen hankkimista. Onneksi jäi hankkimatta. Olisin kuitenkin nuukuuksissani ostanut halvalla sellaisen viritelmän, että sohlaamista olisi ollut perspektiivin hakeminen.

   Hilppa meni pihalle katselemaan, pitääkö ryhtyä kastelemaan. Varmaan jotakin on syytä. Tomaatti ja amppelikukat ainakin. Huomisesta lähtien taitaa vettä tulla taivaalta.  

  Ajattelin vielä huomenna mennä aamusta kanttarellejä etsimään. Sade alkaa ehkä vasta aamupäivällä. Hollolaan pitää ottaa mukaan sieniä, edellyttäen, että niitä löydän. Perinteeksi tullut tapa hoitaa korvaus naapurille postilaatikon tyhjentämisestä on viedä sieniä. 

  Kello näyttää lipuvan kohti hampaanpesuaikaa. Yritän varjella rintamustani. Takuuta en kyllä anna. Mutta onhan meillä pesukone.