sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

TARINA PÄIVÄSTÄ IIRIKSEN VINKKELISTÄ

  Terve. Mä oon Iiris, viis vuotta ja kohta 10 kuukautta. Ollaan oltu täällä Avokkaansaaressa kohta viikko. Emmi, Tomppa (papan veli), ja Milla oli käymässä. Ne oli pari päivää. Sitten mumma ja Peppe-pappa tuli takasin. 
  Viime yön mä nukuin mumman ja Peppe-papan kanssa saunatuvassa. Peppe-pappa on ku lapset; se käy aikasin nukkumaan. Me mentiin yhessä illalla saunan jälkeen saunatupaan. Mummakii tuli kohta lukemaan mulle iltasatua. Olis Peppekii lukenu, mut mumma halus. 
  Mumma lähti sitte ylös, mä menin omaan sänkyyn. Ei meinannu uni tulla. Kysyin sitte Peppeltä, että saanko tulla sen viereen, ku ei meinaa nukuttaa? Saihan mä. Siinä mä sitte nukuin koko yön, mumman ja Peppe-papan välissä.

  Aamulla ku me mumman kanssa herätii, oli Peppe jo hävinny. Eikä sitä näkyny tuvassakaan. Pappa, äiti ja Liisa nukku vielä. Kahvit Peppe oli kyllä keittäny. 
  Kohta Peppe-pappa rymys metästä. Se oli keränny melkein korillisen kanttarellejä. Ihme äijä, ku viittii muitten nukkuma-aikana kaikkee hommailla. Se oli niittäny jo ennen sienireissua harakankelloniityn. 

  Ku muu porukka heräs, sano Peppe, että eiköhän Joni ja Iiris lähetä laskemaan muikkuverkot päiväks! Mä kysyin, et eiks meiän pitäny mennä sieneen?
  "Joo piti, ja mennään kans", sano Peppe. "Käyään ens laskemassa ne verkot. Ehtii mettäkii vähä kuivua."
  Nii sano, vaikka oli ite ollu jo ainakii tunnin sieniä keräämässä!

  No, sitte me lähettiin laskemaa niitä verkkoja. Peppe-pappa sano, et se opettaa samalla papasta kipparia. Se neuvo jotain karttaplotterin ja luotaimen käyttöö. Iha sama. En ymmärtäny yhtää. Mut sen ymmärsin, et ku Peppe ajeli hiljaa eestakasii, ni luotaimesta näky kalaparvia. Siihe ne verkot laskettii, pappa pakitti, Peppe laski. Pappa ajo takasii, mä istuin sen vieressä. 


  Sitte lähettii sieneen. Peppe-pappa, mumma ja mä. Täs me ollaan Peppen kans valmiina.


... ja täs me mumman kans kerätään ekat aittapolulta.


Kohta oli mun kori jo täynnä!


  Me tultii mumman kans takasii hakemaa mustikkaämäpäreitä ja poimureita, ku huomattiin, et metässä oli vähä mustikoita. Peppe lähti jatkamaa sienien ettimistä. 
  Saatii vähä mustikoita, tehtii mustikkajäätelöä. Tehosekottimessa murskattii mustikat ja sekaa vaniljavaahtoo, sit pakastimeen. Illalla maistetaan.

  Peppe-pappa oli löytäny taas korillisen sieniä. Niitä oli aika paljo yhteesä. Mä autoin putsaamisessa. Mut en kauaa. Aika ykstoikkosta puuhaa näin snadille. 


  Äiti grillas perunoista valkosipulin ja yrttien kans perunanyyttejä folion sisällä. Sitte Peppe grillas kaslerpihvejä. Mä söi perunanyyttiä ja mumman graavaamaa lohta. En lihaa. Lohi oli hyvää, söin paljo. 

  Sitte pappa, Peppe-pappa ja mumma siivos sienet loppuun. Aikaa meni melko paljo. Paljo oli sieniäkii. Me viijää kotiin ja pakastetaan. Vaikka ei muut ku äiti meillä hirveesti sienistä välitä. 


  Äiti keitti kahvit. Mä join vettä. Syötii eilisiä pullia. Sitte mentiin mumman kans uimaan.Sen jälkee mä pyysin Peppe-pappaa laittamaa riippukiikun. Laitto se.


  Tossa viideltä, sano aikuiset, lähdetään nostaa verkot. Niin tehtiin. Äiti tuli mukaan kans. Mumma jäi Liisaa kattomaan.


    Tuli sieltä muikkuja! Peppe-pappa nosteli verkkoja, me kateltiin ja ihmeteltiin. 


  Verkoista päästeli muikut Peppe, Joni-pappa siivosi, mä toimin kuljetuspäällikkönä, eli vein irrotetut muikut välillä papalle. 


Irroton mäkin pari helppoa muikkua, kun Peppe opetti!
 



  Sitte Peppe-pappa laittoi lastin savupönttöön. Hyviä niistä tuli. 


  Ihan mukava päivä oli. Vaikka välillä meinasin innostua liikaa, ja aikuiset vähän kielteli. Minkäs teet, ku on liikaa virtaa? 

  Liisa on ollu kiltisti koko päivän. En oo kyllä paljon joutanu sen touhuja seurailemaan. Kaikkee muutakii on ollu.

  Meen taas nukkumaan mumman ja Peppen kanssa. Saankohan nukkuu niitten välissä? Saan varmasti, jos pyydän nätisti. Ja sanon, että omassa sängyssä en saa unta.

  Tässä oli tarinaa päivään, eli pärinää taivaan, sano Peppe-pappa. Ei sitä aina ymmärrä. Eikä se aina mua. Vaikka aika usein kyllä. 

 Huomenna keksitään taas jotakin uutta. Vesikii alkaa lämmetä, uimassa ainaskii käydään. Nyt alkaa väsyttää. Heippa ja joskus taas lisää tällä Peppe-papan sivulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti