keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

HAAPA KASVAA, HETKEN

    Vaikka lämmintä ei ole huimasti, kaikki kasvaa. Alakasvimaan laidalla on yksi haavanvesa venyttänyt mittaa rutosti. Ja kokoa on lehdelläkin.


  Korkeutta sillä on meikäläistä nänniin. Vuosikasvua siis riittää. Tosin ei se raukka saa koko vuotta venyä. Peppe ja vesuri saapuvat joissain vaiheessa kesää. 


  Kohta on ensimmäinen kesäkurpitsa otettavissa. Lisää tulee lähes päivittäin. 
  Uutterimmat kurkut ovat jotain viisisenttisiä. Enkä tarkoita hintaa. Ensimmäinen kurkkukokeilu kun menossa on, vaikea sanoa, koska pääsee hölskekurkkuja syömään, mutta aika pian, luulen. 
  Tomaatit valmistuvat hitaasti. Kymmenkunta siellä on näkyvissä, kukkia vaikka kuinka. 
  Kurpitsat alkavat myös kukkia. Myskikurpitsoita ovat. Saapa nähdä, mitä sieltä tulee?
  Salaattia on nyt niin, että ei meinaa ehtiä syömään. 
  Herneet ja pavut kiipeävät pitkin keppejä. Taitaa joku viikko mennä maistiaisiin.
  Pottuja aletaan omasta maasta kaivamaan tarpeen mukaan.
  Sipulia napataan harvennustarkoituksessa.
  Se oli lyhyt katsaus keskikesän tilanteeseen.

  Takauma: Eilen vetästiin iltaevääksi seuraavaa... 


  ...eli kanttarellimunakasta. Pari harvennusyksilöä omia sipuleita varsineen oli kruunaamassa omeletin. Ei hassumpaa. Saarelan tilan versio pärjää vertailussa vaikkapa Strömsön munakkaalle. 

  Huomenna painellaan Mikkeliin. Listaa on kertynyt, monessa paikassa täytyy poiketa. Alkaen kierrätyspisteeltä Anttolassa. Pelti- ja lasipurkkeja on kertynyt sen verran. Muovit ollaan myös nyt alettu erottelemaan, kun Anttolaan on saatu nillekin oma astia. Niitä ei ole vielä viedä asti. Kartonkiakin laitetaan omaan säkkiinsä. Pahvilaatikot etc., ollaan jo aiemminkin viety kierrätykseen, mutta nyt lähtevät juomatölkit myös. Ennen ne poltettin uuneissa, mutta ei enää. 
  Ei noilla Vuoden ekoteko-listalle ole asiaa, mutta pienellä vaivalla pääsee samaan käytäntöön kuin kotona. Kyllä sitä yönsä rauhallisemmin nukkuu, jos tietää edes yrittäneensä. Ja pitkään ollaan yritetty, ylisummaan, mutta jostain syystä täällä, missä luulisi asioiden olevan olevan itsestään selviä, on suhtautuminen jätteiden kierrätykseen ollut heikommalla tasolla kuin kotona. Kai ihminen on sen verran kehno eläjä, ettei viitsi nähdä ylimääräistä vaivaa. Vaikka ei vaiva kovin suuri ole; muutama pussukka enemmän veneeseen, siitä autoon, autosta oikeaan paikkaan. Aamen.

  Arska äityi iltapäivällä paistelemaan. Heti lämpeni ilma. Eikä tänään sadepisaraakaan ole tullut. Ihan passeleja kelejä. Veden lämpötila on laskenut alle kahdenkymmenen. Sopivasti virkistää mieltä ja miestä. Naista kans. Ei pulikoimaan kuitenkaan tee mieli, jollei ole itseään hikeen äheltänyt. Mutta saunareissulla kyllä, mennen tullen. Myös sillä saunareissulla, joka on esissä tänään, mutta ei kuitenkaan sillä saunareissulla, joka on esissä tänään, mutta jonka aikana on tarkoitus lämmittää sauna. Ihan tarkennukseksi vaan. Eli lählen kohlakkoin (hollolaisuus tartuu) saunamajurin tehtäviin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti