PIITTAMATTOMUUS

  Kotona. Viikko Hollolaa edessä, muutamalla Lahti-visiitillä maustettuna. Kaikki täällä paikallaan ja kunnossa on. Miksei olisi? 

  Eilen aloin pohtimaan ihmisten piittamattomuutta. Johtui siitä, että Potinlahdella rälläsi taas kilpavene omatekoista rataa ympäri. 

Tämä kuva on viikon takaa, sillä eilen ottamani otokset olivat jostain syystä epätarkkoja. Toista tuntia kesti tämänkertainen sessio. 

Tällainen toiminta on luvanvaraista. Laitan tähän suoran leikkauksen Ymparisto.fi-sivustolta:

  Lupa kilpailla ja harjoitella vesialueella

  Moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen toistuvaa tai pysyvää, samalla vesialueella tapahtuvaa kilpailua tai harjoitusta varten on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Toistuvalla tilaisuudella tarkoitetaan kilpailua tai harjoitusta, joka järjestetään useammin kuin yhden kerran saman kesän aikana. Toistuvaksi katsotaan myös tilaisuudet, jotka järjestetään säännöllisesti vuosittain.  

  Vastaava lupa on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseksi, jos tapahtumasta todennäköisesti aiheutuu merkityksellisiä ympäristöhaittoja (mm. melu tai päästöt ilmaan ja vesistöön).  

  Luvan usean kunnan alueella pidettävään kilpailuun tai harjoitukseen antaa lähtö- tai määräpaikassa toimivaltainen ELY-keskus. Usean ELY-keskuksen alueella pidettävän kilpailuluvan antaa se ELY-keskus, jonka alueella kilpailu pääosin pidetään.  

  Jos luvanvarainen tapahtuma edellyttää väliaikaista vesiliikenteen keskeyttämistä tai rajoittamista tai alueellisesta kiellosta tai rajoituksesta poikkeamista, siihen on haettava lupa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.  

  Luvan myöntämisen edellytykset 

  Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset ja ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle. Lupa voidaan myöntää vain, jos vesialueen omistaja on antanut siihen suostumuksensa.  

  Julkaistu 1.6.2020 klo 0.00, päivitetty 29.5.2020 klo 15.27  

Saanen epäillä, että lupaa ei ole haettu, tai ainakaan myönnetty. Päristely tapahtuu yhteisellä vesialueella, enkä ihan heti usko, että kalastuskunta on lupaan suostumustaan antanut. Itse asiassa rata on kahden kalastuskunnan alueella; raja halkaisee kyhätyn radan kutakuinkin keskeltä.

  Tämä oli ainakin kolmas sessio. Edellisellä kerralla naapurimökin isäntä kävi asiasta huomauttamassa. Oli maininnut luvanvaraisuudesta ja ympäristöviranomaisista. Nyt olivat naapurit poissa, joten ehkä siksi uskalsivat taas ajella. 

  Siihen, että lupaa ei ole, viittaa sekin, että ajelu sijoittuu aina sunnuntaihin ja myöhäiseen iltapäivään. Varmaan siksi, että monet mökkiläiset ovat jo lähteneet kohti kotejaan. Mutta me eläkeläiset mökkipoliisit ollaan valppaina! 

  Jos kuitenkin ilmenee, että lupa bensanpolttoon on olemassa, otan nöyrästi lakin kouraani, pyydän kirjoitustani anteeksi. Vaikka en tuollaista toimintaa mieluusti katsele, niin jos lupa on, en ryhdy tuulimyllysotaan. On maailmassa kosolti muutakin luvan perässä tehtyä, jota katselen pitkin hampain. Oikeastaan narskuvin hampain. 

  Olen varmaan ennenkin sanonut, että mielestäni suurin syy siihen, että ihmiskunta paskantaa päälleen, luultavasti niin kauan, että on liian myöhäistä, johtuu piittaamattomuudesta. En nyt tarkoita, että tuo venerälläys yksin suistaisi ilmastotasapainon rajan yli. Tarkoitan piittaamattomuutta ylipäätään. On selvä, että ei yksi tapojen parannus, yhden ihmisen käyttäytyminen, maailmaa pelasta. Vaan kun noita yksiä on ensin yksi, sitten kymmenen, sitten sata, sitten tuhat, sitten miljoona, sitten miljardi, lopulta monta miljardia, niin alkaa jossain tuntua.

  Eilen, kun itseään vastaan kilpaileminen loppui, liekö bensa myös?, putputteli tämä pursi ohi. Sille en osaa olla kovinkaan suivaantunut.