Koska kiinteistöyhtiömme on pieni, ei ole järkevää palkata huoltoyhtiötä hommiin. Me siis hoidamme asiat yhteisvastuullisesti. Vastuu jakautuu pääsääntöisesti siten, että Hilppa hoitaa siivouksen ja kevyemmän osan pihatöistä, minä saunan sekä talon uunien lämmitykseen ja huoltoon kuuluvat asiat, syksyin keväin vesijärjestelmän vaativat toimenpiteet, raskaat pihatyöt, isot ja pienet korjaukset ja rakentamiset. Ei me tietysti olla kilpailutettu huoltofirmoja, mutta oletan, että Lassila & Tikanojan kiinnostus tehtävään ei ole suuri. Tai jos on, niin meidän kiinnostuksemme diilin hintaan on pientäkin pienempi. Siis pysyn oto talkkarina. Mikä se oma toimeni sitten on? Lähinnä talkkari. Joten olen tuplatalkkari.
Tuuliseksi heittäytyi keli. Lännestä puhaltelee, kahdeksan metriä sekunnissa ujeltaa. Sade taitaa pikkuhiljaa hiipua pois, mutta tuuli jatkuu iltaan asti. Päätettiin, että ei lasketa verkkoja. Arvioidaan tilanne huomenna uudestaan. Muikunnälkä toki alkaa jo olla.
Syys pakkaa päälle tositarkoituksella. Lehtiä riipii navakka tuuli leijailemaan, vaikka ei puissa vielä ruskan merkkejä näy. Kasvit reagoivat kukin tavallaan syksyn tuloon.
Maksaruoho on hankkinut jo vienoa punerrusta...
Ruska-aika on vielä tosiaan muutaman viikon päässä. Ei edes vaahtera vilauta syksyn ilmettä. No, pakkasyö tai pari, niin alkaa tapahtumaan. Ja kun alkaa tapahtumaan, alkaa Peppen mieli herkistymään. Ihan parhaat fiilikset, kun rasvatyynenä aamuna aurinko nousee pilvettömälle taivaalle väriloistoa valaisemaan. Kuikan huutoa saattaa kuulua, hanhilaumat ääntelevät ylilennollaan tuhatpäisinä lauttoina. Siinä on jotakin, siinä on kaikki. Toivottavasti tämä kaikki on kun, eikä jos.
Aamulla mennään Mikkeliin, ensi Carsonille, sitten torille, sitten Lidliin. Viikko taas pärjätään. 21. päivänä mennäänkin piipahtamaan kotona, tullaan seuraavana päivänä takaisin. Päivystämään, ettei pääse ruska hiipimään yllätyksenä. Paha juttu, jos ruska tulee puun takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti