maanantai 23. maaliskuuta 2020

RUNOVALTIMO

  Aamulenkillä kulki kaikenlaisia ajatuksia pääkopassani. Tuossa Keskussairaalan tienoilla takaisinpäin dallatessani loppui Cohenin soittolista, pysähdyin avaamaan toisen. Pian runolaskimo kuljetti sanoja sisimpääni, runovaltimo purskautti ne pihalle. Yritän nyt niitä muistella, tähän kirjoittaa.

  Aurinko kampeutuu esiin
  punertaa horisontti
  korvissani Cohen lopettaa
  Listen to the hummingbird
  whose wings you cannot see
  Topi Saha laillaan jatkaa
  Me alkuyöstä törmättiin
  ja katsottiin yö loppuun asti

  Ihmiset töihin rahjustaa
  unisin silmin vaeltaa
  koiraansa hytisten kusettaa
  viluaan pois ravistaa
  lehteään laatikosta noutaa
  tohveleissaan tallustaa
  mä kuljen rivakasti
  kannustaa odotus kahvin

  Aamuun herää maanantai
  korona kulkijoita harventaa
  kohti Päksiä uutterasti
  lauma vaalijoita taapertaa
  heille jaksamista toivotaan
  tartuntaa tuskin kukaan
  päivä taas on alkamassa
  tään epideemisen elämän

  Omituisia ovat aivoratojen kiemurat. Ei ihme: Ihmisaivoissa on noin 1500 biljoonaa neuronien välistä kytkentää, joissa sähköiset hermoimpulssit kulkevat (Wikipedia). Joukkoon mahtuu omituisia ja vielä omituisempia kytköksiä. Jokunen normaalikin kenties?

  Pakko myöntää, että tuo koronaepidemia, minkä vuoksi en vieläkään panikoi, alkaa askarruttaa päivä päivältä enemmän. Omasta puolestani en pelkää. Mutta sitä pelkään, että voin olla oireettoman virustaudin kourissa ja potentiaalinen tartuttaja. Kyllä asia on niin, että jokaisen ihmisen tulee noudattaa meille annettuja ohjeita, asetettuja rajoituksia. Kaikkein viimeeksi me tänne armeijaa katuja vahtimaan toivomme. Tai ainakin minä. Toivon. Varmaan löytyy militantteja toisenlaiseen ajatteluun.

  Koronavirus aiheuttaa epämukavuuksia eloon. Toiset kokevat ne suurina, jotkut mitättöminä, kukin tavallaan. Täytyy vain kestää olemattomat tai merkittävät epämukavuudet, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lähteä nostamaan maata, Eurooppaa, planeettaa, kieltämättä nyt notkuvilta polviltaan takaisin ryhtiinsä.

  Minä en tosiaan koe rajoituksia kovinkaan ahdistaviksi, epämukaviksikaan. Koronaepidemia on johtanut kotonaepidemiaa, sillä siisti! Vaikka onhan noita merkittäviä haittojakin ilmaantunut. Sain juuri sähköpostia, lähettäjänä K-Supermarket Hollola: Henkilökohtaiset OmaPlussa-edut peruuntuvat toistaiseksi. Yritän tämänkin poikkeusjakson yli raahautua miehekkäästi.

  Anna ja lapset ovat vielä meillä. Lähtevät varmaan tänään ip. Espooseen. Laitankin lyhyen koronapäivityksen loppuun pari Annan minulle mesellä lähettämää kuvaa.

Tässä kaikkein tärkeimmät 


  Tässä katsellaan Elisaviihteen viikonlopuna ilmaiseksi tarjoamasta muutamasta elokuvasta leffaa Asterix: Jumaltenrannan nousu ja tuho. Huomioikaa, että en ole paha sortumaan liiallisiin vaateostoksiin. Päälläni on Lidlistä ostettu vuoden 2014 jalkapallon mm-kisojen paita. Miinukseksi voi mainita, että en ottanut aikanaan selvää paidan valmistusketjusta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti