...mutta siitä enemmän tuonnempana.
Seitsemältä jätin Hilpan huolehtimaan uunin loppusilauksesta, lähdin puita rahtaamaan. En siis vetäissyt moottorisahaa käyntiin, vaikka sen suuntaisia ajatuksia olen julkituonut. Syy siihen löytyy. Se on syy, eli syy on se, että ynnäilin ja kuutioin tilannetta eilen. Tulin johtopäätökseen, että minun ei ole tarvis, eikä järkevää, kaataa puita jäälle. Ensinnäkin siksi, että puuvaranto on ilman kirjapidon tarkistamistakin hyvä. Toiseksi siksi, että luonto on jeesannut kaatamisessa hojeltamalla pari paksua haarautumaa raidasta ja yhden tukkikoivun läheltä rantaa. Niissä on vähäksi aikaa askaretta. Venevajan luona oleva katos on täynnä viime kesänä pilkottuja klapeja, joukossa jonkin verran metrin halkoja. Paskion luona on yksi iso haapa pilkkeinä "teltassa". Ja liiterit ovat lähes täynnä. Enhän minä ...kele, mikään halkoholisti ole. Jos alkukesästä hotsittaa, saatan vähän tuonne itäniemeen pinoon tehdä.
Takaisin juoneen. Kelkkasin niemessä olevan pinon yläliiteriin. Omat hankaluutensa siinä oli, lähinnä lumen vähyys, mutta katon alla nyt ovat. Juuri ja juuri sisään mahtuivat.
Joku on kysynyt, miksen hanki klapikonetta? Miksen mönkijää? En ole eksaktia vastausta antanut. Nyt sen teen. Tällä hetkellä riittää se myönnytys, että käytän moottorisahaa. Voihan sekin päivä koittaa, että klapikoneen hankin. Se ei ole edes kovin hinnakas. Itse asiassa kerran sellaisen ostamaista harkitsinkin. En kuitenkaan ostanut. Kirveellä saa nimittäin nopeammin valmista aikaan. Mönkijä onkin jo toinen juttu. Jo rahallisena sijoituksena. Sitä paitsi mitäs helevettiä minä mönkijällä? Manttaalia on kaksi ja puoli hehtaaria. Talvet ovat muuttuneet sellaisiksi etteí edes mönkkäriä uskalla jäille viedä kuin kellukkeiden kanssa. Kun en enää jaksa puita rantteelle tai liiteriin palstalta raijata, pyydän apua. Mutta en mönkijältä.
Tuota kun mätti mahaansa tuppipottujen ja puolukkahillon kera, niin avot. Eikä siinä vielä kaikki! Hilppa innostui perjantain kunniaksi loihtimaan illaksi härkispitsan spelttipohjalla. Aika hyvin täällä ollaan syöty: Madesoppaa, possun lapapaistia, peurapaistia, ja vielä perjantaipitsa!
Kun paistia hetki sulateltiin, lähdettiin tekemään pieni lenkki jäällä. Aika pelottavan näköistä sillä on.
Vai mitä mieltä olette? Uskaltaisitteko lähteä tallustelemaan tällaisille mosaiikkijäille, ilman tarkempaa tutkintaa?
Tuuli on jossain vaiheessa jään rikkonut lautoiksi, seraava pakkanen liittänyt yhteen. Kairaamalla huomaa, että vaikka ulkonäkö on arveluttava, niin 15 - 20 senttiä teräsjäätä löytyy joka paikasta. Nyt puhun tietysti Avokkaansaaren lännenpuoleisesta alueesta. Muualta ei ole empiirisiä kokemuksia. Mutta jos haluatte kävellä Potinlahdesta Leppäniemen kupeelle pilkille, tai kiertää Ilotin, niin jää kestää.
Jäälenkin jälkeen päiväkahvit, yksi tallenne toosasta. Sitten saunanlämmitys, saunominen. Emmerdale katsottiin suorana, se tulee perjantaisin 16:30. Tässä kohtaa Hilppa laittoi pitsan uuniin (sähköuuni tällä kertaa). Sitä odotellessa katsottiin Netflixiltä jakso "Katvealueesta". On muuten aika hyvä ranskalainen. Karvan yli hilseen (huomaa kielikuva) meinaa mennä välillä, mutta synkän hienot maisemat ja karut henkilöt korvaavat hilseenylityksen. Kaukana on ämerikkalainen loppuun asti sliipattu valkohampaisuus ja kiiltävät autot. Ollaan jo toisesta kaudesta kolme jaksoa tsiigattu. Vaikuttaa, ettei ole taso laskenut, kuten usein tuppaa käymään.
Nyt siis pitsa on syöty, espressot juotu. Hilppa katselee "Hakekaa kätilöä". Minä en. Hilppa siirtyy pian notkeasti "Voice of Finladiin". Minä en. Minä kirjoitan. Olen kirjoittanut tovin. Sen vielä kirjoitan, mitä tuumattiin päivällä. Tuumattiin asiat siten, että lähdetään Hollolaan jo sunnuntaina. Täällä on tärkeimmät tehty, eli todettu asioiden olevan tolallaan. Koska ilman sydämentykytystä ei pysty jäällä kovin kauas lenkkeilemään, niin sama lähteä kotiin kyttäämään ovenvaihtajia. Toivottavasti tulevat kuten luvattu on.
Saa nähdä, vieläkö parin viikon kuluttua tänne pääsee. Ei ainakaan lähitulevaisuuteen ole povattu isompia pakkasia. Eli eivät jäät ehkä sula, mutta eivät vahvistukkaan. Mutta osaa se luonto sellaiseksikin heittäytyä, että tekee vielä julmat pakkaset, lunta rutkasti antaa. Parasta minusta olisi, että kun on hänekseen mennyt, niin menkööt loppuun asti. Eli tulkoot kevät, auetkoot veet huhtikuun puoliväliin mennessä!
Kevennykseksi todiste siitä, että arska päätti tänään näyttäytyä toviksi useaan otteeseen. Tässä tilanne klo. 17:13:46, osapuilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti