VIERAILU

Perjantaina saatiin vieraita. Moisalat usmuuttivat uudella veneellään laituriin vähän kahden jälkeen. Ilma suosi tilaisuutta. Tervetuliasimalja napattiin pihalla.

   

Pihalla myös ruokailtiin. 

  Omia pottuja, fetasalaattia, sienisalaattia, papin silliä, kokonaisena grillattua possun sisäfileetä, hökskekurkkuja, valkoviiniä rouville, punkkua miehille. Kuvassa mahat pullollaan sulatellaan ruokaa.

  Kahvit nautittiin verannalla. Tässä isäntäväki ihailee Vuokon tuomaa kesäkurpitsakakkua!

Jota Hilppaa ensimmäisenä pääsi leikkaamaan. Hyvää oli kakku. En ihan heti olisi arvannut tarveaineita, mutta ei tarvinnut, sillä tieto oli ja aiemmin kiirinyt korviimme. 

  Vähän konjakkia myös kahvin kera nautittiin. Mukavaa oli porista. Voke ja Hilppa ovat nuoruuden aikaiset sydänystävät. Toki minäkin Voken tunsin. Urkin ole vasta viime vuosina oppinut paremmin tuntemaan. Mukavia ihmisiä. Aika kului kuin siivillä iltahämärän laskeutumiseen saakka. 

  Uudelleen viritetty ystävyys on saanut elää toista kukoistustaan. Joka kesä on tarkoitus yhdessä syödä ja viettää hyvää aikaa. Toissakesänä Moisalat kävivät täällä, ihan pistäytymässä, me heillä Paajalansaaressa. Viime kesänä illanistujaiset olivat heillä, nyt meillä. Ja perinne tulee jatkumaan. Ei meillä liikaa ystäviä ja kontakteja ole, joten niistä on pidettävä kiinni. 

  Huomenna ajetaan taas Hollolaan. Hilpalla on lääkäriaika tiistaina. Välillä vihoittelevaan selkään apua on hakusessa. Viedään samalla vesinäyte Lahteen labraan. Haettiin näytepurkit Anttolatalolta. Ne voi lähettää postissa, mutta huomasimme, että osoite on Lahteen. Postia mollaamatta voin sanoa, että nopeammin ovat perillä itse toimitettuna. Ei olla muutamaan vuoteen testattu. Edellisellä kerralla joukossa oli jotain mikrobeja, ja vettä ei suositeltu juotavaksi. Talousvetenä ollaan koko ajan käytetty, mutta juomavesi ollaan kuljetettu tänne. Kaivovesi on kirkasta, ei haise, eikä maistu muulta kuin vedeltä. Katsotaan, mitä sieltä nyt löytyy. Jos yhä pintavettä sinne pääsee, on kai tehtävä saumojen tiivistys. Tai sitten investoitava porakaivoon. 

  Huomenna ajetaan Piskolan kautta, kerätään ainakin ämpärillinen omenoita soseeksi. Ehditään huomenna tehdä, eli Hilppahan ne valmistaa. Minulle lankeaa vain purkkien hakeminen ulkovarastosta. Ehkä apuani tarvitaan myös tratin pitämisessä, jos on epäsopivsn kokoinen suuaukko purkissa. Saavat sitten soseet jäähtyä yön yli, pääsevät jääkaappiin odottamaan marraskuuta ja kaurapuurokauden alkua.

  Perjantaina tulivat muuten uudet alahirret huussiin. Sain torstaina sähköpostin Taloon.comista. Siinä kerrottiin, että valmistaja pahoittelee tapahtunutta, toimittaa uudet, ja että ne ovat perillä jo ehkä perjantaina. Minähän en siihen ihan uskonut, mutta niin vain soitti Kiidon Kake, tai ainakin Kaken kuski, kymmenen maissa, että hän ajelee jo Maljalantiellä. Ensi viikolla pääsen kokoamaan. Tai säävaraus pitää laittaa. Pari päivää saisi olla mielellään poutaa. 

  Kauniiksi muuttui ilma tänäänkin. 15 milliä eilen ja yöllä sateli. Luonto on hyvillään. Tomaatit alkavat hiljalleen kypsyä. Täytyy ennen kotiin lähtöä kerätä kypsemmmästä päästä sisälle, etteivät tipu ja joudu väärinkäytöksen kohteeksi. 

  Sellainen kuvakirjan tekele nyt. Aamulla etteenpäin!