Nyt tuli toinen tulevien vuosien työ ajankohtaiseksi. Kaikki alkoi siitä kun mä lopputilin sain....eikäku siitä se alkoi, kun käytiin Jänissaressa iltakahveella. Juha oli sinne tehnyt uuden huussin. Se oli niin siistin näköinen juttu, että mieleen tuli omakin uusia. Samoin Hilpalle, koska asiasta samana iltana puhuttiin. Asia päätettiin seuraavana päivänä. Netistä vaan haarukoimaan vaihtoehtoja ja hintoja. Päädyttiin, taas kerran, Taloon.com'iin.
Minulla oli ajatuksena ollut, että ensi kesänä, tai sitten sitä seuraavana, on paskion uusiminen tapetilla. Saa nähdä, mitä ensi kesänä, tai sitten sitä seuraavana, tehdään, kun hommat tulee duunattua jo nyt. Voi olla, että jotakin mieleen tulee, kun ne ajat koittavat.
Vanhalla paskiolla oltaisiin kyllä vielä pärjätty. Puolilaho tuo reilut 50 vuotta vanha on. Toisaalta se on myös puoliterve. Kerron hieman huussin historiaa. Täällä oli, samalla paikalla kuin nykyinen (siis kohta entinen) sijaitsee, navetanmuurin takakulmalla, vanha paskio. Se oli kahdenistuttavaa mallia. Oli vuosi jotain 1967, +/- 1 vuosi. Sisareni Ritva ja kaksi saksalaista serkkutyttöämme olivat täällä keskenään. Kaikki pössyttivät tupakkia kuin turkkilaiset. Eräänä aamuna, kun Ritva oli menossa tarpeilleen, niin kuinka ollakkaan, paikalla ei ollut kuin kaksi höyryävää paskakekoa! Ikuiseksi arvoitukseksi jäi, miten palo syttyi. Ukkosta ei alueella yöllä esiintynyt. Ainoa vaihtoehto lienee se, että joku tytöistä oli heittänyt ajattemattomuuksissaan palavan natsan reiästä. Kukaan ei tunnustanut, luultavasti mahdollinen tekijä ei edes asiaa ollut tiedostanut. Onni tietysti, että ei ollut rutikuivaa metsää lähistöllä. Olisi helposti voinut palaa vaikka koko saari.
Tilalle oli saatava uusi, ja sassiin. Lautiaisen Topi, jo aikaa edesmennyt kirkonkyläläinen, pestattiin hommaan. Ja minut hanslankariksi. Päivässä syntyi uusi huussi. Minä vielä seuraavana päivänä sen maalasin.
Olen varmaan tämän tarinan joskus aiemmin blogissani kertonut. Nyt jatkoa. Reilut 12 vuotta sitten istutin samaan koppiin Biolanin kompostikäymälän. Hieman jouduin säveltämään, ja huussia ylös nostamaan.
Lautias-Topin tekele sai uuden sielun. Siinä se on palvellut, mutta totta puhuen aika uudelle on jo.
Tänään tein sitten aamupäivän perustavanlaatuista työtä.
Uusi mukavuuslaitos tulee, kuten kuvat kertovat, aivan eri paikkaan. Se tulee mäelle, talon ja nukkuma-aitan välille. Sieltäkin on järvinäkymät. Ja sijainti on sopivasti talon, aitan ja saunan välimaastossa.
Mikäli rahtiliikenteen jumalat ovat suotuisia, tulee huussipaketti tällä viikolla. Ainakin se on haettu tehtaalta. Viestissä kerrottiin, että viiden arkipäivän kuluessa lähetys on perillä. Suhtaudun varauksella. Kiirettä ei toki ole.
Biolanin pönttö siirtyy tietysti vanhalta paskiolta uuteen hyyskään. Uutta ei vissiin saa enää paskioksi tituleerata? Täytyy työ ajoittaa niin, ettei tarvitse kauaa kyykkypaskalla käydä. Ongelmana on se, että pönttö on istutettava paikoilleen, kun muutama varvi kevythirsiä on asennettu. Se ei näet mahdu ovesta sisään. Eli pakostakin tulee snadi katkos käyttöön. No, ei siinä pitäisi kauan mennä, kun on vesikatto ja aluskate päällä.
Sellaisia projekteja poksahtelee kuin kirkkaalta taivaalta. Juha, älä syytä itseäsi. Olisi asia esissä pian ollut kuitenkin. Mieluummin kiitokset inspiratiosta. Tuleepa tehtyä. Ja hyvään aikaan, koska minulla on metsäänmenokielto.
Hilppa nahuaa pihalla. Minä katsoin päivän yhden perustuksen päiväksi, joten jäin kirjoittamaan. Nyt se on tehty. Menen urkkimaan, mitä rouva on saanut aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti