torstai 27. elokuuta 2020

KUUDEN TUNNIN TYÖAIKA

  Olen siirtynyt pääministerin uumoilemaan kuuden tunnin työaikaan. Eilen meni tosin lähes seitsemän, mutta tänään kompensoin: reilut viisi. Minulle asia kuuden tunnin työaikaan siirtymisen suhteen on takaperoinen. Normaalisti saaressa hommailen aamupäivän, eli neljä tuntia. No, joskus, mikäli asiat vaativat, myös kahdeksan, tai vaikka kymmenen. Eikä Sanna Marin eläkeläisten puuhastelun kestoa puheillaan ole tarkoittanut. 

  Eilen sain tosiaan rungon tehtyä, vesikatteen huussin päälle. Tänään naplikoin lattian ja raput, asensin oven, sekä vetelin homeenestoaineen pintaan. Aika rimpuloista ovat nämä paketit tehty. Ovenkarmi ja sen kiinnitys jotakin mainitakseni. Saattaa ovi paikallaan kuitenkin pysyä. Harvemmin puuceestä ovet paukkuen lähdetään. Kiireellä toki joskus mennään. Malttia siis kaikille hätääntyneille suosittelen. 


  Huomenna onkin vapaapäivä rakennustöistä. Aamulla täytyy nostaa loput perunasta, sillä toista viikkoa sitten niitin lakastumaan alkaneet varret. Sitten saunotaan itsemme puhtoiseksi, lähdetään päivällä Mikkeliin. Hilppa menee yhden, ehkä useammankin, tuttunsa kanssa käymään purkutuomion saaneella Urpolan koululla. Siellä he aloittivat opintiensä, kuten lukuisa määrä mikkeliläisiä vuosikymmenten aikana. 
  Minen tiijä, menekö mukaan? Siis koululle. En sitä ole koskaan käynyt. Anttolan kirkonkylän koulu oli minun kouluni. Kun se purettiin, ei kukaan kysellyt, että tulisiko joku muistoja verestämään? Rastaan pojat purkivat, hirret menivät uusiokäyttöön. No, on sen tilalle rakennettu koulukin jo purettu. Eikä tainnut paljoa mennä uusiokäyttöön? Suomenmaassa on kouluongelmia, ongelmakoululaisia. Mikä kumma siinä on, että hengitysilmavaikeudet ovat niin yleisiä, sekä uusissa, vanhoissa, että saneeratuissa? 

  Huussirojekti jatkuu lauantaina. Hilppa tyhtyy maalaamaan sisäpuolta, minä ulkoa. Kunhan värit on pariin kertaan vedetty ja kuivat, on esissä pöntön juhlallinen vaihto. Juhlalliselta ei ehkä tunnu sen tyhjentäminen, irottaminen vanhasta paskiosta, sekä pesu. Juhlallista on se, kun kompostipöntön tiputtaa uuden huussin lattian läpi, sihtailee paikan tuuletusputkelle, tekee reiän, asentaa putken. Ja tietysti koeistuu, sekä arvioi lopputuloksen. 
  Sitten on vielä jäljellä kate, räystäslaudat ja -listat, sekä polun betonilaattojen asennus. Ja vielä joutoaikoina ympäristön siistiminen. Ei nämä eläkeläisten hommat puhaltamalla tule tehtyä. Varsinkin, kun täytyy verkkoja laitella, puolukoita kerätä. 

  Kasvulavoilta ei enää juuri tule korjattavaa. Tomaattia on rutosti, kypsimistä odotellaan. Sen verran ollaan maisteltu, että kaupan valikoimat saavat nöyrtyä. 

  Tämä juttuhan tuli vajaassa tunnissa naputeltua. Kohta juodaan kahvit. Omenapiirakalla. 

Lopuksi illanvaloa eiliseltä...



...ja aamunvaloa tältä päivältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti