SOHJOSSA SOHLATTIIN, KOHVASSA KAHLATTIIN

   Hanelin kanssa tehtiin vuokrasopimus ves'kekkasta. Kelkan vuokrasopimus on laadittu kolmena (3)  kappaleena lain "Ulkokäyttöön tarkoitetun tarpeiston vuokraus § 4 ja § 7" mukaan , se on kirjattu maistraatissa, ja solmittu toistaiseksi voimassaolevaksi. Irtisanomisaika on molempien osapuolien kohdalla kaksi (2) vuotta. Vuosivuokran suuruutta en kerro, mutta se on kohtuullinen, ja perustuu saatavilla oleviin tilastoihin, sekä maamme suurimmilta ves'kelkkavuokraamoilta saatuihin tietoihin.
  Kelkkaa on tarkoitus tuunata hieman: kiinnittää minun uraltit l. arkaaiset laskettelusukseni jalaksiin. Koska Hanelin miljoonalaatikosta ei löytynyt sopivia senkkikannalla olevia läpipultteja, jätimme työn hänen hoidettavakseen.

  Jo tämän viikon aikana saattaa uusilla jalaksilla varustettu kelkka ilmestyä Potinlahteen. Pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että kelkan tuunamisesta ja kuljetuksesta ei koidu ylimääräisiä kustannuksia, kuten edellä mainitsemani lain § 15 ja § 16 määräävät.

  Lunta on satanut viime päivinä aikana reilusti. Samoin on jäälle ilmaantunut vettä. Siksi emme ottaneet suksia lainkaan messiin. Nyt on edullisempaa käyttää lumikenkiä.

  Tuikeassa, mutta koko ajan hornistuvassa, pakkasessa tarvottiin saareen. Vettä ja sohjoa oli paikka paikoin runsaasti, lumikengät upposivat kohvaan ja keräsivät kilokaupalla hyyhmää. Onneksi Hannilan mökille oli tallattu ura, mitä pitkin päästiin suurin osa matkasta melko vähillä  pahnostamisilla.
  Vaikka matkalla yritettiin lumikenkiä kopistella, olivat ne perillä tässä kunnossa:

  Saattoipa olla, että tämä on laitimmainen kerta tälle talvelle, kun tuollaisessa hyyhmässä joudutaan kahlaamaan. Ja ahkiota peräsuoli puukonpään verran ulkona kiskomaan. Huhtikuun puolella, jos tänne vielä tullaan/päästään, lumet ovat luultavasti poissa, ja meillä kelkka, millä eväät työnnellä.

  Kyllä on taas kaunista, kun aurinko välillä paistelee, ja eilen satanut lumi häiköö silmiä. Ei paljoa kaduta, että tuli hiki päässä kiskottua tavarat saareen. Päinvastoin; mieli kohoaa, kuin lehmän häntä kesälaitumellle päästessä! Ei tartte aina lehmän hännän laskea, kuten huomaatte.

  Mikä täällä on ollessa nyt, kun uunit alkavat lämmittää, ilppi ja patterit ovat tehneet työtään. Makkarissa on jo paritkympit, tuvassa ja keittiössäkin lähes, avanto on tehty, polut taas kertaalleen dallattu auki.
  Ulkona on muutama pakkasaste. Äkkiä se ilma lauhtuu näin kevättalvisin. Aamupäivällä tullessamme oli auton mittarissa Mikkelin ja Anttolan välillä 10-11 astetta pakkasta. Kun jäätielle Anttolan rannasta klo. 9:42 koukattiin, Harviolle suunnattiin, näytti mittari kohta -18. Liki 25 oli kuulemma aamuöystä ollut näillä maisemilla kylmyyttä.
  No, sellaisia lukemia ei onneksi ole lupeissa jatkossa. Lumisateita kyllä. Mutta ne kestetään, puita kaadetaan, pätkitään, lumikenkäillään, chillaillaan.

  Sen verran on hyytävä tuuli, että ei tänään juuri viitsi pakollisten toimien jälkeen ulkona oleilla. Siis minä kirjoitan, Hilppa katsoo tallennetta.
  Nyt on arskakin mennyt pilviverhon taakse. Tuuli lennättelee puista eilisiä pakkaslumia niin, että välillä näyttää, kuin tuiskuaisi, kun ikkunasta ulos katselee.

  Pitää varmaan tällä reissulla huoltaa linnunpönttöjä, rakentaa jokunen uusi. Pöllölle on jo yksi valmiiksi tehtynä, odottaa loppusijoituspaikkaa. Sekin on mietittynä. Eli edullinen ukuli-yksiö on kohta vuokrattavana.
  Oikeastaan voisin lähteä venevajaan pönttöjä pusaamaan. Mutta en kuitenkaan lähde. On sen verran tänään hikoiltu, että ei hotsita lainkaan mennä kylmään vajaan. Varsinkin, kun pöntön teko on siinä mielessä niipukasta, että joutuu välillä paljain käsin touhuamaan. Odottelen hieman lämpimämpiä ilmoja, isompia inspiksiä.

  Eikö tässä ole täksi kerraksi. asiaa ja asiattomuuksia. Jatkuu tulevina saaripäivinä.