SANAKIRJAN LAAJENNUS ja asiaa kielestä

  Suomen kieli on rikas, se on tunnettu tosiasia. Mutta ei niin ökyrikas, etteikö varallisuutta voisi lisätä. Omalta osaltani aion nyt ideoida joitakin uusia sanoa. Nähtäväksi jää, kuinka ne kotoutuvat kansalaisten kielenkäyttöön.

-suhtaloitua tai asilloitua = suhtautua asiallisesti
-dimensionisti = ulottuva juutalaismielinen henkilö
-töpertää tai  töperehtiä = tehdä asioita päin seiniä
-filandroidi = robottien ystävä, (vastakohta misandroidi)
-estrotreeni = naisten hormonaalinen valmennus
-hypsteri = hyperhipsteri
-keskaloitua = kiihtyä keskioluen kittauksen vaikutuksesta
-parapara = rinnakkainen henkiolento
-kämmertää, kyymertää = mennä kylkimyyryä
-svingertää = mutkitella 30-luvun jatsin tahdissa
-kahatella = mennä kahakääteen (edestakaisin)
-stubuttaa = tuppautua tehtävään
-polyduunari, ubiukkeli = moniosaaja
-ötkeltää = örveltää
-mytteentynyt = pilalle mennyt, vanha
-raivoriihi = aivoriihen epäonnistumisen seuraus

  Siinä ehdotuksia kotmaisten kielten instituutin pureskeltavaksi. Jos vaikkapa 500 000 suomalaista ottaisi työkseen keksiä kymmenen uutta sanaa, olisi meillä viisi miljoonaa uutta mahdollisuutta lauseeseen sijoitettavaksi.

  Vielä jonain päivänä pureudun homonymian saloihin. Tunnettuja sellaisia ovat mm. kuusi (puu ja luku), viini (juoma ja nuolikotelo) sekä juuri (kasvin osa ja "äsken"). Niitä voi varmaan kehitellä lisää mallliin: hurrikaani (trooppinen myrsky ja ruotsalainen sotilasjohtaja) tai autoimmuuni (omaa kudosta vastaan immuuni ja automainoksien viekotuksille vastustuskykyinen).

  Kielestä puheen ollen, ennen kotona maalla syötiin kieltä, ainakin lehmänkieltä. Mikäli oikein muistan, se keitettiin. Eikä ollut pahaa, hyvää oli. Varmaan kauppahallista kieltä saisi, mutta kieltämättä siellä tulee käytyä ani harvoin (ethän kieli kenellekkään?)

Naudan kieli, siitä saa kunnon appeen useammallekin. 

  Nuoruudessani valmisti äiti myös munuaisia silloin tällöin. Niistäkin tykkäsin. Heutzutage tulee sisäelimistä syötyä vain maksaa. Se onkin herkkua vailla vertaa. Kielileikettä ostetaan harvakseltaan leivän päälle pantavaksi, sitä valmistaa muistaakseni herra Snellmann.
  Pitänee paneutua tarkemmin gastronomian saloihin, mutta pässin kivekset ja poron peräsuolen jätän suosiolla asiaan holistisesti suhtautuville.

Mäntyvartaassa grillattuja karitsanmunuaisia sen sijaan voisi kokeilla.