15.3.2016
Eilinen meni kaavailujen mukaan. Minkä vähän ruuhkaa iltapäivällä; Hannilan Hannu tuli naapurimökille ja joku usmuutti moottorikelkalla salmesta Saukonsalon puolelle. No, ei nyt ihan häiriöksi asti menoa ollut.
Tämä aamu oli pilvinen, mittari nollassa. Leivinuunin lämmityspäivä, heti aamusta roihuamaan. Jätettiin viimeiset hiilet hiipumaan ja lähdettiin kahdeksen jälkeen kiertämään saari. Aurinko pilkahteli aika ajoin pilvien lomasta.
Itäpuolen kalliolle oli, totuttuun tapaan, muodostunut paannejäätä.
Hilppa aloiti ruokahommat, kun uunin pellit saatiin kiinni. Minä soitin naapuriin. Hannu oli hiihtämässä, mutta sanoi olevansa pian takaisin. Otin siis kanisterin mukaan, lähdin juomavettä anelemaan. Heillä on porakaivo, missä märkää piisaa. Hannun kanssa tovi juteltiin, kanisteri täytettiin.
Ruoan jälkeen totutut maneerit. Kun kahvi hörpittiin, paisteli aurinko, lukema +5. Mentiin rantaan istuksimaan, mutta arska piiloutui pian, tuulenviri kävi, ei ollutkaan lämmintä. Sitä paitsi läyhke oli joltinenkin; moottorikelkka ajeli Potinlahteen, kohta takaisin. Liekö Kettunen tullut mökilleen? Että eilistä vilkkaampaa, jo kahteen mennessä. Saapa nähdä, millaiseksi trafiikki muodostuu ennen iltaa?
Koska aurinko sinnitteli pilven takana, tultiin takaisin ylös. Mutta pian se lähitähti pullahti taas esiin. Hilppa meni rappusille istuksimaan, minä tätä päivittämään.
Tällä kohtaa tulee katkos. Jatkan, ehkä huomenna?
16.3.2016
Ylös 5:32, eli tuli nukuttua ihan kunnon yöunet. Illalla taivas oli aivan reikäinen, aamulla hieman pilviharsoa, asteet karvan plussan puolella. On se päivä jatkunut; puoli kuusi alkaa jo valjeta.
Viime vuosina ollaan roudattu niin paljon ruokaa mukanamme, että kaupassa ei välttämättä tarvitse käydä koko viikkoon. Niin nytkin.
Koska ei ollut tuvanlämmityspäivä, aamupalan jälkeen katsottiin tallenteelta "Loukussa". Kun Isoa Arskaakin isompi arska oli noussut ylös, lumisklopottimet jalkoihin, metsän poikki laavulle, kameralaukku olalla, tietty. Hienot oli maisemat Luonterille.
Kalliolta laskeuduttiin jäälle, sitä kautta takaisin. Aurinko paistoi jo laiturille, joten sinne parkkeerattiin. Hilppa tietysti lärvi kohti arskaa istumaan. Minäkin tovin.
Koska en ikinä ole kauaa jaksanut aurinkoa kerrallaan palvoa, lähdin tallustelemaan rantaa laiturilta itään päin siinä mielessä, että tutkailin tulevien vuosien puunhankintatilannetta. Ensi kesänä ei ole viisasta kaataa yhtään runkoa, viime suveltakin on aika tavalla pienimättä. Mutta vuoden päästä kevättalvella voisi rannalta jäälle harvennuksen vuoksi kaataa joitain isohkoja koivuja ja leppiä. Nyt oikeastaan tajusin, kuinka suuri eräs rantatöyräällä kasvava tervaleppä on; juuri ja juuri ylettää meikän kädet ympäri. Siinä ihan sen takana komeilee luultavasti saaren järein mänty. Ei puhettakaan, että syli riittäisi, taitaa jäädä lähes puoli metriä uupumaan.
Iltapäivällä oli mittarissa + 12. Rannalla taas aikaa kulutettiin. Eilen ja toissapäivänä nähtiin yksi moottorikelkka kumpanakin. Tänään on ollut hieman hiljaisempaa. Paitsi että pienkone lenteli melko matalalla yli. Siitä kimmokkeen saaneena ryhdyin dallailemaan symboleja lumeen ilmasta käsin, eli siis silmin, ihmeteltäviksi. Häviävää taidetta, tekniseltä toteutukseltaan huonommasta, ajatukseltaan paremmasta päästä asteikkoa.
Padan alle tulet sytytin hyvissä ajoin. Meillä on saunapäivinä (joka toinen päivä) tarkka protokolla. Vesi pitää lämmittää siten, että Hilppa ehtii tiskaamaan ennen kylpemistä. Ja saunomisen tulee olla saunottu siten, että ehdimme syödä pienen ilta-ateriamme ennen Emmerdale'n alkua. Muuten menee pasmat sekaisin, alakaa ahistaa. Puhun tietysti kuvaannollisesti; pasmahan on, kuten useimmat tietävät, tietty lankavyyhdin osa (tavall. 60 kierrosta), joka on sidottu pasmalangalla, jotta se pysyy hyvässä kurissa ja järjestyksessä vyyhdissä. Siis todellisuudessa meidän oikeat pasmat ovat niin olemattomissa, ettei niitä voi edes sotkea.
Kun vesi lämpeni parahultaiseksi, hain rouvalle tiskivedet, laitoin kiukaan alle tulet. Saunan lämpiämistä odotellessa kirjoitan tätä eilen aloittamaani blogia, minkä aion ennen puhdistautumisrituaalien alkua laittaa ilmoille.
Jos joku vielä epäilee tosiasiaa, että kun Hilpalla on loma, ovat ilmat hyvät, kannattaa hänen viimeinkin lopettaa kerettiläiset ajatuksensa. Ja buukata seuraava kesälomansa kesäkuuksi. Menköön tuo ilmoitus kiitoskaupalla. Muodollista korvausta (20 €/päivä + ruoka- ja juomaetu) vastaan kerron halukkaille Hilpan syysloman ja mahdollisesti sen jälkeen tulevien lakisääteisten vapaiden aikataulun. Jää nähtäväksi kuinka ilmat suhtautuvat hänen tulevan eläköitymisensä jälkeiseen aikaan. Niin että mielenkiintoa riittää.
Kalliolta laskeuduttiin jäälle, sitä kautta takaisin. Aurinko paistoi jo laiturille, joten sinne parkkeerattiin. Hilppa tietysti lärvi kohti arskaa istumaan. Minäkin tovin.
Koska en ikinä ole kauaa jaksanut aurinkoa kerrallaan palvoa, lähdin tallustelemaan rantaa laiturilta itään päin siinä mielessä, että tutkailin tulevien vuosien puunhankintatilannetta. Ensi kesänä ei ole viisasta kaataa yhtään runkoa, viime suveltakin on aika tavalla pienimättä. Mutta vuoden päästä kevättalvella voisi rannalta jäälle harvennuksen vuoksi kaataa joitain isohkoja koivuja ja leppiä. Nyt oikeastaan tajusin, kuinka suuri eräs rantatöyräällä kasvava tervaleppä on; juuri ja juuri ylettää meikän kädet ympäri. Siinä ihan sen takana komeilee luultavasti saaren järein mänty. Ei puhettakaan, että syli riittäisi, taitaa jäädä lähes puoli metriä uupumaan.
Iltapäivällä oli mittarissa + 12. Rannalla taas aikaa kulutettiin. Eilen ja toissapäivänä nähtiin yksi moottorikelkka kumpanakin. Tänään on ollut hieman hiljaisempaa. Paitsi että pienkone lenteli melko matalalla yli. Siitä kimmokkeen saaneena ryhdyin dallailemaan symboleja lumeen ilmasta käsin, eli siis silmin, ihmeteltäviksi. Häviävää taidetta, tekniseltä toteutukseltaan huonommasta, ajatukseltaan paremmasta päästä asteikkoa.
Padan alle tulet sytytin hyvissä ajoin. Meillä on saunapäivinä (joka toinen päivä) tarkka protokolla. Vesi pitää lämmittää siten, että Hilppa ehtii tiskaamaan ennen kylpemistä. Ja saunomisen tulee olla saunottu siten, että ehdimme syödä pienen ilta-ateriamme ennen Emmerdale'n alkua. Muuten menee pasmat sekaisin, alakaa ahistaa. Puhun tietysti kuvaannollisesti; pasmahan on, kuten useimmat tietävät, tietty lankavyyhdin osa (tavall. 60 kierrosta), joka on sidottu pasmalangalla, jotta se pysyy hyvässä kurissa ja järjestyksessä vyyhdissä. Siis todellisuudessa meidän oikeat pasmat ovat niin olemattomissa, ettei niitä voi edes sotkea.
Kun vesi lämpeni parahultaiseksi, hain rouvalle tiskivedet, laitoin kiukaan alle tulet. Saunan lämpiämistä odotellessa kirjoitan tätä eilen aloittamaani blogia, minkä aion ennen puhdistautumisrituaalien alkua laittaa ilmoille.
Jos joku vielä epäilee tosiasiaa, että kun Hilpalla on loma, ovat ilmat hyvät, kannattaa hänen viimeinkin lopettaa kerettiläiset ajatuksensa. Ja buukata seuraava kesälomansa kesäkuuksi. Menköön tuo ilmoitus kiitoskaupalla. Muodollista korvausta (20 €/päivä + ruoka- ja juomaetu) vastaan kerron halukkaille Hilpan syysloman ja mahdollisesti sen jälkeen tulevien lakisääteisten vapaiden aikataulun. Jää nähtäväksi kuinka ilmat suhtautuvat hänen tulevan eläköitymisensä jälkeiseen aikaan. Niin että mielenkiintoa riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti