PÄÄS' IÄINEN

  Pääsiäinen on joulun ja juhannuksen ohella Suomen kansalle tapahtuma, jolloin syödään, juodaan ja perinnöidään. Itselleni ei tämä ylösnousemuksen juhla aiheuta suuria tunteita, ei herätä erityisiä muistoja.
  Lapsuudesta ovat mieleen jääneet mämmi, munien maalaus ja hankikanto. Nuoruudesta muistan 1970-luvun alkupuolen pääsiäisen Avokkaassa. Oltiin sielä kolmistaan; Hilppa, Ahos-Riti ja minä. "Eastern" oli ilmeisesti melko myöhään keväällä, koska lumet olivat jo lähes sulaneet. Ja oli lämmintä. Raahasimme venevajasta vanhoja patjoja tantereelle, loikoilimme iltapäivän tunnit auringossa viiniä litkien ja piippua poltellen (paitsi Hilppa, joka litki kyllä viiniä, kohtuudella, muttei polttanut piippua). Siihen aikaan ei ollut tietä Piekälään, kirkolta jalkaisin oltiin tultu. Kun toisena pääsiäispäivänä takaisin lähdettiin, meillä oli vankat karahkat käsissä. Niillä koettelimme jään vahvuutta arastellen tallatessamme. Kun päästiin Harvion puoleen väliin, sörnäyttivät Rastaan veljekset autolla vastaan, kädet tervehdysasennossa ja hymyt niin kuin linnun pojilla pitääkn; suut korvasta korvaan. Se siitä jään heikkoudesta, eli päästiin turvallisesti perille. Eikä tarvinnut tuosta reissusta Peppeus-passiota kenenkään säveltää!

  Tosiaan, kun pääsiäisiä muistelee, niin mitään tuon merkittävämpää ei ole jäänyt mieleen. Aikuisena kai kotona tai Piskolassa on tullut luuhattua. Niin luuhataan nytkin, kotona. Anna ja Iiris tulevat huomenna, Elina toisena pyhänä lammasta syömään. Munia ei maalata, mämmiä maistetaan, pajunkissoja käytiin äsken keräämässä, siinä se.

Meidän pääsiäispuu ja -pupu.

  Koska pääsiäisestä ei ole tämän enempää puhuttavaa, puhutaan muusta. Aamun Etlarissa on juttu puettavasta teknologiasta. Huomaan, että minulla on paljon opittavaa nykyaikaisesta kuntoilusta. Ei riitä että on kävelysauvat sekä säähän sopiva vaatetus. Pitää olla joukko älyvälineitä; pitää olla älylasit, jotka näyttävätr mm. sijainnin, sykkeen ja kuljetun matkan, pitää olla älyranneke, joka mittaa vaikka mitä, pitää olla älykello, joka ilmoittaa viesteistä ja sähköposteista, pitää olla älyvaatetus, joka säätää lämpökokemuksen optimaaliseksi ja mittaa mm. lihasaktiivisuutta. Kaikki siis joukolla älykaupan kautta älyliikunnan pariin! Jos kaikesta älystä huolimatta lenkille lähtö ei aina miellytä, kannattaa vielä satsata älyrobottiin, joka repii ylös sängystä ja pakottaa taipaleelle. "Ku ei immeinen vissiinkää ennää ise älyvä, millasissa vuatteissa, mihinkä, ja mitekä kauaks' haluvaa männä kuntovaa kohentelemmaan".

Kuvassa äiti-Elina ja eno-Olli pääsiäisenä joskus sotavuosina jossain. Ei nähdäkseni ollut älyvaatteita yllään heillä.

  Kohta pääsiäiset on päästelty, alkaa jo kuukausista julmin, huhtikuu. Kun sen raakuuden, autiuden ja paljastuvien roskien määrättömyyden kestää, pääsee kevät kunnolla valloilleen. Toivotaan ainakin, niin se on ennen toukokuussa tehnyt. 

Pääsiäiskukko katselee vienosti pääsiäisruusuja.

  Muuten, pääsiäseläimiä ovat tiput, puput ja lampaat. Miksei päästäinen? Hyvin sointusi tuon almikkien ja kontiaisten kanssa samaan lahkoon kuuluvan sileäturkkisen nisäkkään nimi juhlaan: Pääsiäispäästäinen!

   Loppurunoksi pääsiäisruno: 

"Kaikil' meil' on pääsiäinen,

sulla vainen pääs' iäinen,

(runo tää pääs' iäinen).