KESÄPÄIVÄ-trilogian viimeinen osa. Ellei käy, kuten Douglas Adamsille; LINNUNRADAN KÄSIKIRJA LIFTAREILLE paisui, tekijän sanassa, maailman ainoaksi 5-osaiseksi trilogiaksi. Tai Isaac Asimoville, joka SÄÄTIÖ-trilogiansa kanssa päätyi seitsemään osaan.
Anna lähti eilen bussilla Espooseen, sillä hänellä on tänään sovittu tapaaminen. Joni ja lapset jäivät tänne. He lähtevät kotiin huomenna. Valitettavasti KAHVILA MUIKKU sulkeutuu yrittäjän muitten kiireitten takia. Tauko saattaa kestää liki vuoden. Ilmoitamme tällä foorumilla, koska palvelu on taas pelaa.
Siihen kehittettiin "tikkasuoja" maalipurkin kannesta. Siinä oli sopiva reikä, mistä väripigmentit sävytettävään maaliin tällätään. Vain kaksi kättä ja peltisakset, niin homma hoitui.
Uudelle lintukodolle ei vielä ole sijoituspaikkaa valittu. Se ei niinkään johdu tonttien hinnasta, vaan sateesta.
Iiris äityi touhuamaan lisää. Ei tyttö ruhtinaallisia materiraaleja tarvitse, laudanpätkät, levynpalaset, muuta ei tarvita.
Tuon taulun Iiris teki Liisalle. Sen taakse hän ruuvasi venevajassa kahvan, piirros syntyi pirtissä.
Taitaa olla kosteaa ilmaa koko päivän. Nyt kun ollaan syöty, huilataan hetki. Sitten kahvit (ei kuitenkaan KAHVILA MUIKUSSA). Kahvin jälkeen keksitään jotakin viihdykettä. Saunassa käydään hyvissä ajoin.
Huomenna on Jonilla ja lapsilla paluu Espooseen edessä. Sateessa. Onneksi on viikkoon mahtunut paljon hyvääkin keliä.
Trilogian synnyttäminen ei näköjään ole homma, ei mikään. Ainakin, jos sen tekee minimalismin käsitteille uskollisena.
Jotta hieman venytystä saadaan, laitan pari kuvaa lisää.
Iiris temppuili eilen trampalla.
Eilinen maisema sateen väistyttyä.
Villi viinmarjapuska heinien keskellä. Näitä puskia on lähimetsissä kymmeniä. Linnunpaskassa ovat siemenet levinneet aikanaan pihapiirissä kasvaneista pensaista. Satoa ne eivät juuri tuota. Jos tuottaisivat, ryhtyisin villiviiniyrittäjäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti