Kevät kai alkaa huomenna. Ainakin Veikkausliiga pyörähtää silloin käyntiin. Lätkässä painellaan pudotuspelejä. Jukurit sinnittelee vielä kuvioissa. Toivottavasti huomisenkin jälkeen.
Kevät siis on alkanut, koska nurmella palloa potkitaan. Tosin lämmitetyillä keinonurmilla taitavat potkia. Säitten haltijat ovat kuitenkin eri mieltä. Napakoita yöpakkasia pitelee. Eikä näytä ensi viikollakaan juuri muutoksia tulevan. Mitä nyt lunta lisää kevään kunniaksi. No, jäät ainakin kestävät, kun sunnuntaina saareen mennään. Sukset mukaan otetaan, koska lunta on tulossa, jäällä hyvä hiihdellä.
Saattaa olla, että jäät liukenevat Saukonsalon liepeiltä vasta Äitienpäivän (8. toukokuuta) tienoilla. Vaikka saisivat ne liueta aiemminkin; siemenpotut ja -sipulit on nimittäin jo hankittu. Hyvissä ajoin, koska saattaa tulla keväämmällä niistä uupelo, kun ruokapulaa ihmisten kauhuksi maalaillaan.
Huomenna on meno Espooseen ja Kauniaisiin. Jääsirkus katsotaan, käydään kai jossakin porukalla syömässä. Ja pyhäaamuna kohti Anttolaa. Sotaa pakoon. Tai sotauutisia. Viikko siellä vietetään, pääsiäistä odottamaan kotiin tullaan. Sitten odotellaankin lämpöaaltoa, lauhkeita vesisateita, tietoa jäitten lähdöstä. Ja annetaan palloilijoitten potkia, kiekkoilijoiden kiekkoilla. Eikös ne mm-kisatkin ala jääkiekossa toukokuussa? No alkaa, perjantaina 13. päivänä. Ei ole onneksi Suomella peliä avauspäivänä. Takkiin tulisi roimasti. Ainakin paraskavedekatriafobiasta kärsivien mielestä.
Eiköhän me saareen ennen kisoja päästä. On sitten jotakin katsottavaa, maan mylläyksen lomassa.
Sodasta en jaksa jauruta. Muuta kuin sen verran, että aina kun joku pikku viesti tuntuu positiiviselta, niin perään tulee liuta isoja negatiivisia uutisia.
Loppukuvaksi John Lennon filmissä How I Won the War. Häntä tarvittaisiin taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti