maanantai 11. huhtikuuta 2022

LYHYET ASKELEET

  Eilen palattiin Hollolaan. Aamulla lähdettiin saaresta. Jäätietä kylille usmuutettiin. Tai ei oikeastaan kovin usmuutettu, sillä tiellä olevaan muutaman sentin vesikerrokseen oli pakkanen tehnyt ohuen jääkannen. Se teki ajosta väkisinkin jäätielle asetetun nopeusrajoituksen (30 km/h) noudattamisen helpoksi. Kun Virtasalmesta päästiin Harvioin puolelle, alkoivat jarrujen ja luistoneston varoitusvalot palaa. Luistoneston olin kyllä jo ottanut pois päältä heti jäälle ajettuani. 

  Anttolan rannassa oli oli syvät raiteet Vanhanpappilantielle. Onneksi ymmärsin ottaa kunnolla vauhtia, joten mantereelle päästiin. 
  Hetkeksi pysäytin auton. Kun kohta jatkettiin matkaa, olivat varoitusvalot sammuneet.

  Lunta ja räntää sateli lähes koko matkan. Hollolassa oli uutta lunta maassa monta senttiä. Se kyllä suli päivällä pois.

  Hollolassa ei ole kevät viikossa edistynyt juuri lainkaan. Eli vanhan kansan sanassa kukonaskelin kesä lähestyy. Kun aamulla kävin lenkillä, olivat varjoisat osuudesta yhä jäisiä. Pieni yöpakkanen oli myös jäädyttänyt eiliset sulavedet petollisiksi kulkea. 
  Vähän näyttisi sää lämpenevän, yöpakkasetkin vähenevät. Kyllä se sieltä tulee, kevät, kesä perässä, kun maltetaan rauhassa odotella. Taikka tulee ne, vaikka ei maltettaisikaan. Mutta ei sen nopeammin. 

  Laitanpa kuva seitsemän vuoden takaa, 11.4.2015. Jos lähtisin nyt katsomaan onko tuolla paikalla sinivuokkoja, pitäisi ottaa lumilapio mukaan. 


  Nyt eletään pääsiäisviikkoa, malkamaanataita. Taitavat malkapuiden keräilijät olla vähissä. Jolleivat omasta silmästään niitä nouki. 
  
  Tikkutiistaina mennään käymään äidin luona.

  Kellokeskiviikkona käydään kaupoissa hankimassa muonaa loppuviikoksi. On aikaa mennä, koska karjankelloja on turha lähteä kuulostelemaan.

  Kiirastorstaina siivotaan ja illansuussa tulee perhe Tiilikainen.

  Pitkäperjantaiksi jotakin keksitään, uloskin lähdetään. 

  Lankalauantaina jatketaan perjantain ohjelmaa.

  Sukkasunnuntaina syödään lammasta. 

  Toisena pääsiäispäivänä perhe Tiikainen palaa Espooseen.

  Kirjoittaja pidättää oikeuden muuttaa tapahtumalistaa, sillä hän ei ole selvillä perhe Tiilikaisen suunnitelmista, ja se saattaa aiheuttaa korjaustarpeen.

  Aamulla laulelevat mustarastaat. Laulelivat ne jo viime viikolla Anttolassakin. En muista aiemmin ennen toukokuuta kuulleeni moista. Siis Anttolassa. Vaikka kevä on jumittunut, mustarastas on virkellä mielellä. Luulen. Sillä ei laulu itkuvirreltä kuulostanut. 

  Pääsiäisen jäkeen on huhtikuu yli puolenvälin. Eli kun yhdestä piinaviikosta päästiin, alkavat seuraavat. Piina loppuu tietoon siitä, että vapaana lainehtii Saimaan vesi Sappulanselän, Kiukuanselän ja Saukonsalon tietämillä. Kuten sanottua, siemenpotut on jo hankittu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti