Pientä hommaa piisaa. Eilen käänsin lapiolla pottumaan mustalle mullalle. Hiekkaa luultavasti kaipaisi kasvupohja. Multaa on, saveakin hieman löytyy. Ja kastematoja! Niitä oli, maanmuokkaajia, suorastaan ylettömästi.
Siinä yhdelle päivälle. Täytyy taitavasti jakaa hommia, että riittää marraskuun taitteeseen puuhaa. Paitsi että lisäksi laskettiin naapurin kanssa ahvenverkot. Ja saunottiin.
Tämä päivä alkoi tietysti verkon nostolla. Kävi niin, että ei ollut Ahti parhaalla tuulella; minun verkoissani kolme ahventa, naapurilla yksi. Yleensä, jos jommalla kummalla on parempi saalis, tasataan sitä niin, että molemmille riittää. Tässä tapauksessa, sotamiesneuvoston yksimielisellä päätöksellä, sain kaikki neljä kalaa, sillä ei niistä tasaten olisi kumpikaan pariskunta tullut kuin äkäiseksi.
Päivä jatkui moottorisahan kanssa. Pätkin mieliharmista, eli piha-aitan takana kasvaneesta/kasvavasta puolilahosta raidasta kolmannen haaran. Kaksi on jo aiemmin lihoiksi pantu. Neljäs, viimeinen ja tervein, samalla se, joka on pahiten kenollaan sähkölinjan päälle, on vielä pystyssä. Syksyn aikana sekin saadaan Hanelin kanssa, vinssin avustamana, kaadettua yöunia häiritsemästä.
Melkoinen raitajätti tuo puu alunperin oli, kuten yhden haaran pätkitty kasa todistaa.
Hilppakaan ei ollut toimettomana. Hän puhkoi ja fileroi ahvenet, paistoi ne lounaaksi. Lähiruokaa: Omia pottuja, omia porkkanoita, aamulla verkosta otettuja ahvenia.
Välissä ehti Hilppa kerätä kukkien siemeniä kuivamaan. Oikealla krassin, vasemmalla kehäkukan. Olemme noitten suhteen omavaraisia, jopa pienimuotoiseen markkinoitiin kykeneviä.
Sitten vielä asiaa vesihuollosta. Olemme viime vuosina tuoneet juomaveden mukanamme muualta. Kaivon vesi on kirkasta ja hajutonta, sekä maultaan oivallista. Vesi tutkittiin jokusia vuosia sitten. Se ei täyttänyt enterokokin liiallisen määrän vuoksi talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Minä pesin kaivon painepesurilla ja jollain tarkoitukseen soveltuvalla aineella. Senkään jälkeen ei ongelma ollut poistunut. Ilmeisesti kaivoon pääsee pintavesiä.
Asiaa on nyt pähkäilty muutama vuosi. Kaivon kunnostustakin ollaan mietitty, mutta kovat hinnat ja netissä löytyneet kommentit ovat lykänneet päätöstä. Kaivon kunnostus ei sinällään edes takaa lopputulosta, ja kaivo tulisi huoltaa joka tapauksessa muutaman vuoden välein.
Elokuun alkupuolella innostuimme perehtymään tarkemmin keväällä vireille panemaamme asiaan, nimittäin veden suodattimiin. Netistä löytyi sen ja sen valmistama hanaan liitettävä suodatinlaite, jossa on pinnaltaan keraaminen sisukseltaan aktiivihiilinen suodatin. Lähetin viimekesäisen vesinäytteen tutkimustuloksen kahdelle tätä tuotetta myyvälle firmalle. Sain kummaltakin vastauksen, että suodatus toimii. Niinpä hankimme laitteen Mikkelistä. Haimme tuotteen eräällä kauppareissullamme. Kysyin firman vastuuhenkilöltä, että entäs sitten, jos tutkitutamme veden ja osoittautuu, että se ei vieläkään ole kelvollista? Hän sanoi, että sitten varmaan kokeillaan uutta suodatinpatruunaa, ja jos ei vieläkään pelaa, niin rahat takaisin, tai sitten on mahdollista kokeilla tulojohtoon liitettävää kaksivaiheista suodatusta.
Me siis laitteen ostimme, asensimme paikoilleen, aloimme käyttää. Ajattelimme, että tää on liian hyvää ollakseen totta. Laite ei ollut kovinkaan kallis, ja uusi suodatinpatruuna maksaa muistaakseni 55 euroa. Se pitää vaihtaa 2000 litran käytön jälkeen. Karkeasti arvioituna tämä tarkoittaa meidän kulutuksellamme kahta kesää, sillä suodattimen kautta ei tarvitse ottaa kuin juoma- ja kahvivesi. Muun märän voi ottaa suoraan hanasta. Eikäpä kovin järkevää olekaan apk:n ja pk:n käyttämää vettä suodattaa. Eikä käsienpesuvettä. Eikä potunpesuvettä. Eikä..., no, ymmärsitte yskän.
Päätimme kuitenkin, tietenkin, ja totta kai, tutkituttaa veden. Tilasimme näytepullot postiin, otimme näytteen, veimme sen kotireissulla suoraan Eurofinsille Lahteen. Eilen tuli sähköpostiin raportti. Vesi täyttää talousvedelle annetut laatuvaatimukset! Voitte uskoa, että se sai meidät iloisiksi. Olin kyllä melko luottavainen ollut siihen, että tulos tulee olemaan sellainen kuin on.
En ole mainosmies. Siksi en ole tarkemmin nimennyt suodatuslaitteen tietoja. Jos joku tuntee omalla kohdallaan tarvetta tällaiselle vempeleelle, niin ottakoon mielihyvin yhteyttä, niin selvitän asioita perusteellisesti.
Näihin iloisiin tunnelmiin päätän selkokielisen osuuden. Huomenna mennään puolukkaan, mikäli sää sallii. Sienikori on völjyssä, tottakai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti