torstai 12. syyskuuta 2019

SUUNNITELMAT UUSIKSI

  Nythän kävi niin, että Hollolassa ollaan. Säätila muuttuin äkisti kovin epävakaiseksi, joten tiistaina aloiteltua, eilen jatkettua, kattohomaaa Piskolassa on turha tällä viikolla jatkaa. Jo eilen illalla puhuin Hilpalle, että eiköhän lähdetä Hollolaan suunniteltua, eli maanantaita, aiemmin? Yön aikana päätös kypsyi, varmistui myös, kun olin Hanelille aamulla soittanut, ja sopinut, että katolle mennään vasta ensi viikon puolivälin tienoilla. Koska säät ovat sellaiset, että saaressa ei ole kuin tupatöitä, oli helppo Hilppakin saada hyväksymään ajatus. Koko matka kun sateessa kotiin ajettiin, tavarat purettiin, sanoi hän, että hyvä kun lähdettiin, mukava olla muutama päivä kotona.
 
  Pientä puuhaa täälläkin on odottamassa. Ikkunoita pitää pestä, väliaitoja alapihalla kyllästää. Mikäli ilmat sallivat, tietysti. Elinalla käydään, kerran ainakin. Maanantaina on minulla silmälääkäri-, tiistaina Hilpalla optikkoaika. Sen jälkeen, siis tiistaina, suunnataan taas Anttolaan.

  Piskolan liiterinkattoa päästiin aloittelemaan. Tiistaina usmuutin aamuseitsemältä Hanelille, vaikka ukkonen kumpusi melkolailla. Kun alumiinitikkailla ja -telineillä sekä työkaluipakilla lastatun veneen sain liukuun, alkoi pisaroida. Mietin, että en kyllä palaa. Tuulilasin takana säilyin kohtuukuivana. Mutta ukkonen, joka sähkötkin katkaisi muutamaan otteeseen, möyrysi ja pyöri ympärillä niin, että vasta kymmenen jälkeen päästiin aloittamaan. 
  Kun Hanelin tuvassa poutaa vartuttiin, soitti Hilppa, että sähköt olivat palautuneet, mutta ilmalämpöpumppu on mykkänä. Pyysin häntä ottamaan töpselin irti. Kun iltapäivän lopulla palasin, ei pumppu tosiaan inahtanutkaan. Mutta antakaas olla! Otin etäohjattavan pistorasian irti, laitoin takaisin. Jo alkoi ilppi pelittää! Ukkonen ol kai aiheuttanut värkkiin jonkin "tukoksen". Joskus viat ovat pieniä. Onneksi en ehtinyt huoltomiestä paikalle tilailla!

  Kattohomma aloitettiin ilkeämmästä päästä, eli puuliiterin ja navetan välillä olevasta lyhyestä osuudesta, siinä kun molemmilla lappeilla jiirit itse liiterirakennuksen katon liitoksessa. Takapuoli saatiin kutakuinkin tiistaina tehtyä. Eilen jatkettiin pihan puolelta. Purkaminenkin on hidasta, koska liki 50 vuotiaat onduliinit eivät kestä päällä kävelyä, ja ne yritettiin ottaa ehjinä pois. Ehjinä siksi, että niistä Haneli saa oivia suojia halkopinojen päälle. Eli "rengin" kanssa piti irrottaa ensin naulat, sitten levyt. Tiistailta ei minulla ole kuvaa, mutta eilen näppailin muutamia.

Purku alussa pihan puolelta.


Lautamies M.K. ottaa levyjä alas. 


Jiirinurkka oli aika lailla notkollaan, ja teetti eilen töitä enemmän, kuin oli tarpeen: tarvittiin tunkkia, kirvestä, moottorisahaa, mielikuvitusta, ärräpäitä.  Haneli arssinoi... 


...mestari katselee.


  Ja tölkit olutta se kaipasi myös, jiirinurkka lutviutuakseen. Samalla 12 minuutin sosiaalinen tauko.


  Pellit lyhyelle osalle sentään taas saatiin, ennen kuin ennen neljää alkoi arvatkaa mitä? No satamaan, kuinkas muuten? 

  No, katolla ei hätää ole, peitossa ja suojassa. Jos Esteri suo, pelissä ensi viikon loppuun mennessä. 

  Huomenna ei Hollolassa pääse kyllästämään, ei laseja pesemään. Ehkä hieman shoppailemaan mennään. Ja Elinalle.  

  Lauantai näyttää kuivemmalta, jospa silloin saan ajatellut hommat tekoon?

  Kuluu se aika täälläkin. Mutta varmaan mieluusti tiistaina saareen taas suunistetaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti