keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

SATEEN SEURAUKSIA....

  Sateen sattuessa pläänit heittävät häränpyllyä. Tänään ne nakkelivat vähintään puolivoltteja. Näitä sattuu, on ne joskus tehneet kokovolttejakin, vihautelleet jopa kierteellä, suunnitelmat. Ennusteet olivat sellaiset, että koko päivän satelee. Mietin, että ei kannata lähteä itseään, ennen kaikkea sähkötyökaluja, kastelemaan. Soitin naapurisaareen. Ei ollut puhelin kuulomatkan säteellä, tai sitten äänettömällä. Kahdeksalta sateli. Oltiin yhdeksäksi sovittu duunin aloittaminen. Puoli yhdeksän taivas kirkastui. Lähdin hakemaan eilen bongatut kanttarellit. Jo on näille vuosin pakko saada ensimmäiset maistiaiset uudesta sienisadosta. Meille sopiva kastike niistä tulikin, kuten lounalla huomasin. Siinä viivähti ainakin kuusi minuuttia, sienten poimimisessa. Koska puotasää jatkui, riensin pakkaamaan veneeseen katkaisu- ja halkaisusirkkeleitä, sun muita kalskeita. Silloin soitti naapuri. Hetki pohdittiin, tehtiin yksimielinen päätös. Siirretään hommaa, millä ei ole vaikutusta, ei edes yöuniin: se ei huononna mitään, ei näy juuri minnekään.

  Oikeassa oltiin; kuurot ja vähän pitemmätkin sadejaksot seurasivat toisiaan. Mutta ei tuo minua armahtanut, en sateen pitelijäksi juurtunut. Minä painelin yläpohjaa eristämään. Mikäs siellä, kotoisassa ropinassa. Ei ollut älyttömän kuuma, ampiaisetkin pysyttelivät omissa oloissaa. Seinustoilla ahdasta, joka paikassa pölisevää. Sellaista se oli. Ja pääni löin muutaman kerran kattovasaan, jokusen myös aluslautojen läpi törröttäviin pärenauloihin, muistoihin ajalta ennen nykyisiä katteita. Onneksi en kuitenkaan verille asti itseäni loukannut.
  Alkuun pääsin siinä työssä. Aamupäivän pusasin, iltapäivän suoritin muita toimia. Kuten nokoset. Ja pienen poutajakson aikana putsasin veneen pilssipumpun ja sille naplikoimani suojan. Suoja tarkoittaa muovitörpön puolikasta. Siihen on porattu reikiä, ja pumppu asetettu sisään. Juuri siksi, että pumppua ei tarvitse puhdistaa. Mutta kyllä sinne oli viime kesän jälkeen kertynyt lehtiä, muuta orgaanista ainesta. Tämä oli jauhaantunut mössöksi, mikä puolestaan pyrki tukkeamaan pumpun imun.
  Kuten huomaatte, on viisasta tehdä pilssipumpulle suoja jotta pilssipumppua ei tarvitsisi puhdistaa. Kun näin toimii, tarvitsee vain puhdistaa pilssipumppu ja sitä varten tehty suoja. Kyllä ihminen on viisas!

  Koska keliolosuhde houkutteli ajoittain pysymään sisätiloissa, päätin kirjoitella, vaikka vasta eilen ilmoille yhden laitoin. Ei lukeminen oikein innosta, enkä kunnolla pysty keskittymään, kun tuvassa on täysi leikintolske käynnissä. Tallenteita ei voi katsella, kun Iiriksestä ei haluta tehdä näytön tuijottajaa. Mutta kirjoittaminen sujuu, vaikka vieressä hälistään. Sehän on hyvä mittari sepustusteni tasolle.

  Nyt muuten paistaa taas aurinko. Porukka hävisi pihalle. Kello kolkuttelee neljää.  Saunaan mennään illemmalla. Sen olen joutessani laittanut "napsausta vaille" valmiiksi. Luultavasti kylvetään hyvissä ajoin. Ei pihalla kuitenkaan pysty iltaa viettämään.

  Pakko oli tässä välissä vilkaista huomista sääennustetta. Kyllä ihmiselle tulee riippuvuus vaikka mihin. Kuten näihin povauksiin. Mitkä ovat sanonko mistä, aika usein. Mutta jos nyt pitävät kutinsa, on meillä asuntomessuilla ihan kelvollista olla.

  Kävin välillä vilkaisemassa, mitä yhä jatkuvassa puotasäässä tapahtuu. No, Iiris oli ehtinyt roudata hellan leikkimökistä kesäkeittiöksi.....


.....ja välillä piti juosta katsomaan saippuakulplatouhuja.


  Ei uskoisi, että hetkeä aiemmin vettä paistoi tummalta taivaalta. Mutta älkää olko katellisia; taustalla taas tummenee. Lähden tästä rantaan. Kokeilen, kuinka oivallisesti veneen pumppu lorauttaa äsken sataneen veden pois. Saunaa ei, juuri saatujen määräysten mukaisesti, laiteta ihan vielä kuumenemaan. Syödään ensin. Tonnikalapastaa. Ilkkukaa, minkä ilkutte. Mutta kyllä tonnikalapastaa voi syödä kalavesien äärelläkin. Etenkin, kun kalastaja on luokaton harrastelija. Eikä ole muutamaan päivään edes yrittänyt narrata saalista.

  Vetää ripsii, Peppe kohta rantaan hipsii. Anna ja Iiris ovat vetäytyneet leikkimökkiin. Hilppa pusaa pastaa. Elämä kulkee latujaan. Yksiäkään uutisia en ole tänään katsellut/kuunnellut. Tuskin taivaan putoaminen niskaan on kuitenkaan lähellä, paitsi veden muodossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti