sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

HOLLOLA-ANTTOLA, VIA OTAVA

  Jatsin rytkeistä toivuttu, kotona nurmet siistitty. Joten klo. 11:00 Lidliin, klo. 13:40 nokka kohti Anttolaa, tarkoituksena poiketa Otavassa katsomassa Paul Meinanderin näyttelyä "UUSASIALLISTA RAPPIOTAIDETTA". Olin ennen lähtöä varmistanut taiteilija Paulilta, että tapahtuma on tänään avoin. Kertoi olevan, tulevansa itse paikalle kahden paikkeilla. Sehän sopi meille.
  Matkalla hörpittiin korvikkeet Dallaspullalla. Akulinnassa Otavassa oltiin 13:20. Paul ja rva. Müller olivat portailla vastassa. 
  Taas oli tuottelias taiteilija maalannut seinät täyteen hienoja teoksia. Oli isoa ja pientä, oli kankaalle ja puulle maalattua. Tekeeköhän mies muuta, kuin malaa, syö ja nukkuu? No tietysti tekee, polttaa tupakin silloin tällöin, hörppää oluen toisinaan. Mutta vakavasti puhuen, Paul kertoi, että töihin kuluu vaihtelevä aika; jotkut syntyvät nopeastikin, toisiin kuluu aikaa päivä- tai viikkotolkulla.
  Minä en kuvataiteesta juurikaan ymmärrä, en tekniikoista, tyylisuunnista, etc. Mutta Paulin töissä minua viehättää se, että niistä löytyy niin tyyliltään, kuin varmaankin tekniikaltaankin erilaisia totetutuksia. Ja kaikki silmään sopivia!

Kuvassa Paul esittelee tuotantoaan ja profiiliaan.


  Koska näyttelyssä oli hiljainen hetki, meillä oli aikaa porista maailman asioista. Tai lähinnä itseämme koskevista. Ja hivenen taiteesta, Porijazz'ista, ja siitä, että perinteiset tuliaiset (kanttarellit) jäivät tällä kertaa tuomatta, johtuen kahdesta syystä: 
  1. En tiennyt Porissa ainuttakaan sienipaikkaa.
  2. Luontoäiti on kuluvana kesänä päättänyt, että sienimetsään menijät saavat hypätä vaikka kolmiloikkaa vielä jonkin aikaa.

Tässä herrat avorivissä.


  Puolisentoista tuntia siinä vierähti rattoisasti. Lopuksi käskin kameran pöydälle ottamaan ajastetun ryhmäkuvan vähälukuisesta, mutta sitäkin tasokkaammasta näyttelyväestä.


  Menkää ihmeessä, hyvät ihmiset, käymään näyttelyssä! Ja saavat pahatkin mennä, kun eivät ole ihan läpipahoja. Ositehan on Akuntie 7, Otava. Ette kadu. Tai jos kadutte, ei teidän ylipäätään tulisi kotioven ulkopuolella näyttäytyä.

  Hyvästeltiin, sörnäytettiin Anttolaan. Vieraat olivat poistuneet Avokkaasta, Anna ja Iiris olivat meitä odottamassa. Hauska viikonloppu oli "nuorisolla" ollut. Aika sähellystäkin hetkittäin, luulen: kuusi aikuista ja viisi lasta. 
  Me oltiin tietysti ostettu evästä mukaan, tänne oli jäänyt vielä enemmän. Jääkaapin ja pakastimen liitokset naukuvat. Ei het'huomenna tartte kaupoille lähteä! Tai tarttee; menen huomenna hakemaan Mikkelistä viimeisen lastin villaa. Haneli lähtee mukaan, viemme Iskulta jonkun Tainan tilaaman huonekaluhomman Annin kouluasuntoon. Ehkä niitä joutuu kasailemaankin. Mutta se siitä, huomisesta.

  Täällä on siis ruokaa kylliksi. Syötiin pulled pork'ia. Ei mitään valmiina ostettua, vaan erään vieraan (viittä vaille kotitalousopettaja) tekemää. Päälle saman immeisen loihtimaa tulista kastiketta. Kiilaruoaksi mansikoita. Ei pöllömpää!

  Pihalla huomaa, että on sateen jälkeen ollut muutama lämmin päivä. Nurmikko kaipaa pian leikkaamista. Pioneista oli yksi meitä odotellessaan poksahtanut kukkaan.... 


....samoin jokunen digitalis.


  Minä tovin kirjoittelin. Kävin väliin kastelemassa istutuksia. Jatkoin naputtelua. Iiris lähtee kohta nukkumaan. Minä taidan katsoa päivän ensimmäiset uutiset. Huomenna on uusi päivä, nimittäin maanantai. Sen myötä uudet kommervenkit.

Iiris ja päivänkakkarat, joita ei tarvitse portaita kauemmas lähteä ihailemaan.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti