Maanantaina, kun illalla kastelin kasvulavoja, muitakin kuivumaan alkavia istutuksia, poksahti yksi rantapumpulta tulevan letkun liitoksista. Korjasin, jatkoin hommaa. Juuri, kun olin lopettamassa, irtosi toinen jatko. Ajattelin, että korjaan aamulla.
Niin tein. Mutta ei siitä kunnollista tullut. Ja putkiklemmarit olivat taas vähissä. Suivaannuin koko touhuun. Vuosien saatossa rakenneltu, korjailtu, paikattu, jatkettu ja kehitelty systeemi oli tullut tiensä päähän! Painelin talolle kertomaan Hilpalle, että nyt lähtee Peppe Mikkeliin! Ja ostaa sellaiset palikat, että ei tartte alvariinsa olla korjailemassa kasteluletkuja. Ei rouvalla ollut asiaan vastakkaista mielipidettä, kun sanoin, että samalla tulee yksi lasti villoja.
Siis kaupunkiin. Kävin ensin Tokmannilla ja HongKongissa keräilemässä palikat kastelujärjestelmään. Totta se on; kahdessa piti käydä. Ovat onneksi saman parkkipaikan äärellä. Ostin myös kaksi 20 metrin kerää letkua, koska osa vanhoista on sanan mukaisesti vanhoja. Jokusia euroja ne kustansivat. Potenssiin neljä, tekee mieli sanoa. Sitten Carlsonille. Iisi homma; tarvikkeet olivat jo maksettu, ei kun lastauspihalle, lava täyteen paaleja. satamakahvilaan korvikkeelle, sitä kautta Anttolaan. Tuli samalla testattua: kahdeksan pakettia satasta villaa mahtuu Hanelin kuomukärriin. Kun vähän laidoilla pomppii.
Yhdeltätoista olin jo takaisin, laivasin villat suojaan. Kun oltiin purastu, suoritin kastelujärjestelmän saneerauksen. Hyvä tuli, ei vuoda, eivät liitokset petä. Sain vanhasta letkusta tehtyä vielä yhden haaran kasvimaan kohdalle, Nyt ei tarvitse letkua vedellä koko kasteltavan alueen läpi. Kehitys kehittyy.
Eilen piti puutavaralastin tulla rantaan. Leinosen Ilpo soitti viiden kantissa, että on vielä Pursialankadulla, auto lastaamatta, Anttolan sahalta haetava osa tavaroista. Sovittiin, että siirretään toimitusta tulevalle maanantaille. Lattilaudat ja gyprocit eivät juuri vettä kaipaa, ja sadetta oli luvassa. Ja satoi kanssa, kuudesta lähtien. Tosin vasta yöllä rankemmin, tuulen kanssa suissuutti.
Aamulla ennen kahdeksaa lähdettiin kohti Hollolaa. Päästiin kuivin taminein autolle. Matkan aikana sateli, mutta perillä oli jo pilvipuotaa.
Olen pitkin viikkoa kuikkinut Porin sääennustetta. Muutamassa päivässä on tapahtunut lukuisia muutoksia; täysin aurinkoisesta satunnaisten kuurojen kautta rankkasateeseen. Lämpötila kaikissa povauksissa on kuitenkin ollut samankaltainen. Ei juurikaan ja ollenkaan yli 15 astetta. Tänään klo. 11 kerrottiin, että melko tanakkaa sadetta, koko päivä. Kolmen tunnin kuluttua oli viesti, että mahdollista tihkua pitkin päivää. Nyt, klo. 20:17, lupaa ennuste päiväksi puolipilvistä, illaksi sadetta. Luvatkoot mitä lupaa, me varaudutaan kaikkeen. Varaudutaan niissä puitteissa, mitä kaksi reppua meille suo. Eli puseroa ja kertakäyttösadetakkia pakataan. Ei sentään pipoa ja toppapukua. Koska repun vetoisuus on rajallinen. Jos gestapo-mallisen öljykankastankin ja sydvestin (keltaiset) omistaisin, ne kyllä vaikka väkisin mukaan ahtaisin. Kun en omista, tullaan toimeen niillä, mitä on.
Aamulla käydään heti kahdeksalta Lidlistä torstaitarjouksia ja vähän eväitä matkaan. Sitten nokka kohti Poria. Jazzkadulla ehditään hieman kävellä, jotakin syödä, ennen Kirjurinluodolle menoa.
Yhdeltä, tai vartin yli, alkavat esiintymiset. Pitää rientää varaamaan paikka pääkatsomon penkkirivien viereltä. Meillä on uutuutena taittuvat retkinojatuolit. Niissä on kevyesti lystinpää istuksia, kuin kovalla puupenkillä.
Kun kotiudutaan, katsellaan päiväesiintyjiä. Klo. 16:00 siirrytään Jokilavan ääreen tiirailemaan Canned Headia. Tuolit jätetään päälavalle odottelemaan, paikkaa pitämään.
Klo. 17:00 takaisin; Tuomarista Dumariin on Handen homman nimi. Tunnin ja vartin se kestää.
Seuraa n. tunnin kusi-, ja kahvitauko. Klo. 19:15 alkaa se, mitä varten talvella liput ostin: Wilcon kaksituntinen näytös.
Sen päälle vessajonoa, mahdollisesti risteilyä Jokilavan tai Lokkilavan suunnalle. Kunnes klo. 22:30 illan viimeinen päälavakattaus: BRIAN WILSON PRESENTS PET SOUNDS.
Puoliltaöin dallataan autolle, joka on tutulla paikalla reilun kilsan päässä Kirjurinluodolta. On, mikäli on mahtunut. Siitä ajellaan Kokemäelle maatilamatkailuyövieraiksi. Sanahirviö lienee kieliopin sääntöjen mukainen?
Aamulla aamupala, takaisin Hollolaan. Ja kesän koko lailla ainoa "lomamatka" on suoritettu. Onko lopputulos märkä tai kuiva, nautinnollinen tai mukiin menevä, nuhainen tai kuumeinen, inspiroitunut tai lamaannuttava, on yksi kokemus kuitenkin taas hankittu.
Kello on iltauutiset, oikeastaan uutiset kohta ohi. Ohi korvien ne ovat menneet. Nyt lopetan. Tulostan vielä liput ja kartan, vaikka tuttu paikka on ennestään. Mutta jos joudutaan turvautumaan toiseen parkkipaikkaan, voi kartasta olla apua. Sitten kohta pötkölleen. Aamulla varhain sauvalekille, valmistelut kuntoon ja vorwäts! Noita, ja muitakin, katsomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti