Olen tervasmänty,
sytyn kipinästä,
palan soihtuna,
kuolen kasaksi tuhkaa. Se on allegoria.
Olen juuritervas. Se on metafora.
Olen latvatervas,
olen myski,
vieno mirhami,
paras parfyymi,
minä olen ylevä torni. Se on allegoria.
Metafora on kielikuva eli trooppi. Tuo trooppi ei liene missään tekemisissä vaikkapa filantroopin, tai misantroopin, jos niikseen tulee, kanssa.
Alla metafora:
Allegoria on vertauskuvallinen esitystapa, jatkettu metafora.
Ja tässä allgoria:
Melkoinen mellakka oli Hampurissa. Mielensoitukset äityivät hulinaksi. Kun on paljon ihmisiä liikkeellä, tunteet pinnassa, motiivit erilaiset, voi pienikin tapahtuma johtaa peruuttamattomiin seuraamuksiin. Onneksi kaikkein vakavimmilta vältyttiin. Paljon poliiseja, paljon mieltään osoittaneita loukkaantui, Saksan ja Hampurin maine tuhraantui. Ja G20 Rumppeineen ja Puuttineineen, Ankeloineen, Emmaanuelineen, jatkaa kokoustaan.
Minä olin eilen Hanelin hanslankarina erään mökin katolla. Piipun juuresta oli äitynyt vuotamaan. Peltikatto, pellitetty piippu. Päällisin puolin, silmämääräisesti arvioituna, näytti kaikki olevan kunnossa. Ei auttanut, kuin purkaa piipun pellitys. Jo vain, paljastui kohta, mistä vuoto on tapahtnut, joskaan ei sen aiheuttajaa. Me kierrettiin piipun tyvi huopakaistalla, tiivistettiin saumat, saatiin, nippa nappa, pellitys mahtumaan entisiin saumoihinsa. Jos vielä vuotaa, tarvitaan meitä etevämpiä remonttimiehiä.
Eilen oli jo kesäisempi päivä. Ei kovin lämmin, mutta aurinkon näyttäytyessä kelvollinen. Katolla Kaupinsaaressa ihan hiki päässä. Nyt on tosi kaunis aamu.
Taidan pitää pari päivää kesälomaa. Tehdä, mitä mieleen juolahtaa. Jos ei juolahda, niin en tee. Sen kuitenkin teen, että raahaan esiin hetekan ja painepesurin. Sen teen, koska Hilpan mieleen juolahti pestä pari mattoa. Siinä mielessä juolahdus on puolusteltavissa, että odotusarvot mattojen taivasalla kuivumisen onnistumiseen ovat korkealla.
Saatatte kysyä, miksi tuo metafora/allegoria-aihe? Erittäin hyvä kysymys. Se vain tuli sydäyön hetkinä mieleeni. Siis se, että mitähän eroa käsitteillä oikein on. No, nyt tiedän, niin tekin. Tosin uskon, että olisitte sen tienneet ilman tätä lyhyttä johdatustakin.
Kahvit on juotu. Radiosta tulee Onnensävel. Lähden valmistelemaan Hilpalle mattopesumestan. Olen peipponen, varhainen lintu, olen muurahainen ja juhta, olen Ellun kana (allgoria).
PS. Onnensävelessä luettiin juuri toivotu: Onnea sille ja sille Lahdessa, joka täyttää 70 vuotta. Että silleen. Luulin Lahtea vanhemmaksi, kaupunkinakin jo yli 110-vuotiaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti