RAKENTAVAA RAKENTAMISTA

  Joku aika sitten oli jossain ohjelmassa (en nyt muista missä) joku arkkitehti (nimi hävinnyt mielestä) haastatateltavana. Hän ihmetteli viime vuosien ja vuosikymmenten rakentamistapaa Suomessa. Hänen mielestään sodan jälkeinen rakentaminen on ollut sitä, että talot tehdään kestämään muutaman vuosikymmenen. Se on johtanut, ja johtaa siihen, että kun vaikka nuori aviopari tekee elämänsä suurimman päätöksen ja kaupan, ostaa kerrostalo-osakkeen, saattaa, kun he vanhenevat, käydä niin, että talo todetaan purkukuntoiseksi. Niin häviää elinikäisen säästämisen tulos taivaan tuuliin.
  Samoin kyseinen arkkitehti ihmetteli rakennussäädöksiä, mitkä energiataloutta parantaakseen tekevät taloista muuten ei niin hyviä. Hän kysyy, miksei rakenneta, kuten 100, tai 150 vuotta sitten. Tai 300, jos niikseen tulee. Tuollaisia iäkkäitä ja kauniita taloja on vieläkin paljon jäljellä.
  Miksi siis yritetään viisaudessaan keksiä uusia rakentamistapoja, luodaan uusia lakeja, kun kunnolliset talot on jo aikaa sitten keksitty?

  Kun kokonaisia lähiöitä on suunniteltu vaikkapa neljänkymmenen vuoden elinkaarta varten, alkaa kaivurin kauha ja kuokka heilua tiheään ympäri Suomenmaata. Onko kiinteistöstä aikanaan asunnon ostaneita silloin valistettu, että kun eläkkeellä olette, tullaan nämä rakennukset purkamaan? Ja että perintö, minkä aioitte lapsillenne jättää, tullaan hautaamaan ongelmajätealueelle?

  1970-luvulla rakennetiin Lahden keskustaan hieno kuparipeltivuorattu tavaratalo Centrum. Yhdeksänkymmentäluvun alussa kaatui E-liike, kohta kaatui, konkreettisesti, myös Centrum. Paikalle nousi kauppakeskus Trio. Se on sisätiloiltaan jo ehditty uusia kokonaan, osin ulkoverhoukseltaankin, Pienempiä sisämuutoksia tehdään koko ajan. Eikö ostavalle kansalle kelpaa, kuin uuden uusi ympäristö? Eikö kauppakeskuksia pysty suunnittelemaan niin ajattomiksi, että edes pari vuosikymmentä palvelisivat tarkoitustaan? Tyhmyyttä, tuhlausta ja lyhytnäköisyyttä, mikäli minulta kysytään.

  Nykään on kehitetty elinkaarimalleja erilaisille rakennuksille. Eikö voitaisi lähteä liikkeelle sellaisesta mallista, missä rakennuksen runko tehdään siten, että se mahdollistaa vaikkapa 150 vuoden elinkaaren. Sitten, esim. 30 tai 40 vuoden välein peruskorjaus ja ajanmukaistaminen. Tästä kaikesta selvät paperit ja dokumentit, mitkä vaikuttaisivat markkina-arvoon. Tällöin ostaja tietäisi, mitä ostaa. VTT ja Aalto yliopisto voisivat kohdistaa voimavarojaan tuollaisen mallin luomiseen.

  Rakentamisen saralla, niin monella muullakin, tosin, ollaan yleensäkin liian innokkaita kuolaamaan uusien "oivallusten" perään. Uusiin "keksintöihin" luotetaan, niitä aletaan, jopa lakiteitse pakotetaan, käyttämään, ennen kuin on saatua asioita kunnolla tutkittua. Esimerkkejä riittää: Tasakatot (bitumifimojen avokätistä käyttäytymistä suunnittelijoita ja kaavaviranomaisia kohtaan, luulen), höyrysulku ja sen sijainti (asiantuntijat eivät koskaan ole päässeet asiasta yksimielisyyteen), nyt suhteettoman paksuiksi kasvaneet seinävahvuudet (onko "passiivitaloista, matalaenergiataloista, nollaenergiataloista ta plusenergiataloista kunnollista tutkimustietoa?), jne.
  Toki energiaa säästävät rakennukset ovat hyvä asia. Mutta eikö voitaisi ajatella, että talot rakennettaisiin "vanhaan malliin", ja käytettäisiin näihin runkoihin uutta teknologiaa?
  Elementtirakentaminen on ollut vallitseva käytäntö 1970-luvulta saakka. Siihen johtivat siten saavutettu aikataulujen lyheneminen ja taloudellisesti edullisempi lopputulos. Uskon, että jos vaikkapa vuoden rakennusaikatauluun lisättäisiin 1 kuukausi, projektin hintaa 12 prosenttia, saavutettaisiin niin paljon elementtitekniikalla toteutettua rakennusta parempi lopputulos, että rakennuttajat/ostajat olisivat valmiit nurkumatta maksamaan hieman kohonneen hinnan.
  Kaiken kaikkiaan elementtirakentamisen sijaan tulisi siis keskittyä paikallarakennettavien runkojen pystytystekniikan ja -materiaalien kehittämiseen, ja sitä kautta jo lähtökohtaisesti pitkäikäisten rakennusten valmistukseen.

  Maltalla on säilynyt 5600 vuotta vanha Hagar Qimin temppeli. 

Pyhän Olavin kirkko Ahvenanmaalla on 750 vuotias, Vöyrin puukirkko liki 400 ajast'aikaa nähnyt.

  Home sweet home. Home ei lakkaa puhuttamasta. Vanhoissa rakennuksissa löytyy usein hometta, uudet rakennukset kärsivät kosteus- ja homeongelmista. Kiire on yksi tekijä huonoon rakentamisen laatuun "Time is money", aikataulut kiristyvät entisestään. Toinen ongelma on ammattitaidottomuus. Vaikka tällaisena aikana, kun rakennetaan suhtellisen vähän, luulisi, että raksahenkilöillä olisi kunnollinen ammattiosaaminen.
  Viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota rakennusaikaiseen suojaamiseen, tavoitteena, etteivät rakennusmateriaalit loju työmaalle varastoituina ja huonosti suojattuina. Samoin runkonvaiheen aikainen suojaus on ollut tapetilla. Hankaloittaa työn etenemistä, tiedän. Mutta hankaloittavat pitkät kuivatusajat, tai mittavat takuukorjauksetkin.
  Homeongelmat ovat olleet kauan tiedossa. Niiden syyt perin pohjin kartoitettu. Kuitenkin ongelmia esiintyy, aina vain, uusissakin rakennuksissa. Ihmisen kyky oppia virheistään on kääntäen verrannollinen projektista saatuun taloudelliseen hyötyyn; mitä suurempi voitto, sitä pienempi vanhojen virheiden vaikutus.

  En tiedä, onko tämä rakennus vielä olemassa, mutta Gust. Ad. Helsingiuksen 1888 suunnitteleman Lammin vaivaistalon houru-osaston julksivukuvatkin ovat jotain muuta, kuin koneella piirretyt.

  

  Nyt diureettinen virvoke (lue kahvi) käskee poistumaan hetkeksi eriön puolelle.

  Rakentaminen pohjoisella pallonpuoliskolla on haasteellisempaa, kuin lämpimämmissä ilmasto-olosuhteissa. Mutta kun osaamme lennellä avaruudessa, matkata aurinkokuntaamme ristiin rastiin, ei luulisi kunnollisen rakennusmenetelmän, ja sen myötä kunnollisten rakennusten ja asuntojen tekemisen olevan ylivoimaista.

  Tulevaisuudessa asumme kai niin sofistikoituneissa rakennuksissa, ne huolehtivat itse itsestään; säätävät lukitukset ja hälytykset, ilmoittavat vioista tai puutteista, pitävät lämpötilan ja ilmanvaihdon kulloisellekin ihmismäärälle optimaalisena, siivoavat, leikkaavat nurmikot, kolaavat lumet. Ne ovat energiaomavaraisia kehittyneiden aurinkopaleelien ja maa- sekä ilmalämpölaitteiden ansiosta. Kun eteisessä aamulla töihin lähtiessään huutelee: "Laitappa sauna viideltä lämpiämään ja valmista illallinen seitsemäksi!", näin tapahtuu. Tai jos käskyttää: "Illalla tulee Mälländerit kylään, tilaa kaupasta tarvittavat ruoka-aineet ja juomat!", sekin hoituu. No, enpä taida itse tuota aikaa nähdä, jos en sitten reinkarnaation kautta.   

  

  Paskahöpinöitähän nuo ajatukseni ovat. En varmasti ole oikea henkilö asiantuntijan syvällä rintaäänellä saarnaamaan. Mutta saahan ajatuksiaan jokainen ilmaista, onneksi. Ja kyllä minusta tuon anonyymin arkkitehdin jutuissa oli enemmän kuin vähän järkeä! Vaikka asiasta topakan debatin luultavasti aikaansaisi, oikeassa seurassa. Mutta jätän ne muiden tutoriaaliksi. pysyttelen yhden miehen tiimissä.