Lämpöä piisaa. Ilmalämpöpumpun viilennystoiminto alkaa olla arvossaan. Vielä päivät jotenkin menevät, jos on kaulaa myöten Saimaassa, mutta yöt olisivat tuskaisia ilman ilppiä. Vesi järvessä on parikymmenasteista. Ei ole vielä pilalle lämminyt, sillä päivittäiset muutaman sekuntimetrin tuulet ovat sitä myllänneet. Pintavesi ulapoilla näyttää olevan 17 asteen tienoilla.
Tänään lähdettiin melko navakkaan tuuleen ajelemaan Lietveden Silta-Kioskille. Vähän röykkyytti Linnunpäänselällä, mutta ei tuuli lainkaan viilentänyt. Liisa ei ole vielä sisäistänyt, että hänen isoisänsä isoisä oli sisävesikippari, ja isoisäkin ikänsä vesillä liikkunut persoona. Meinasi menomatkalla vetää naamaa vinoon Liisalla.
No, palatessa oli tyttö jo sisäistänyt tilanteen. Hän innostui jopa vilkuttelemaan muille veneille. Hilppa ja Iiris olivat kokeneempia, joskin hieman arkoja hekin, kun Linnunnokassa alkoi laitavastainen puhaltaa. Ei tässä kuvassa vielä puhalla. Tarkensin, että ette minua ihan maitojätkäksi luule. Kun sitten kohta tuiversi, ei ollut hiki ryhtyä kuvaamaan.
Kuumaa oli Silta-Kitskalla. Kylmää juomaa, kahvia, jäätelöä, siinä ostokset. Liipille maistui jäde...
...maistui se muillekin.
Ihmeesti poikkeili porukkaa. Kioskin parkkipaikka meinasi ruuhkaantua. Lomalaisia osa, osa lie paikallisia ohi ajavia.
Kiivettiin vielä rappuset näköalapaikalle. Siellä sentään tuuli hieman vilvoitti.
Anna nappaili selfieitä. Tässä paras otos, sillä siinä minä olen luonnollisen oloinen.
Aika synkkiä pilviä alkoi kerääntyä pohjoisen puolelle taivasta. Me lähdettiin usmuuttamaan takaisin, vaikka ei sadetta eikä ukkosta ollut ennusteissa. Saaressa katsoin sadetutkaa ja huomasin, että jonkinlainen ukkosrintama oli kulkenut Avokkaan luoteispuolelta kohti kaakkoa. Lie Mikkelissä sadellut?
Kun Saarelan laituriin parkkeerattiin, niin arvatkaa minne meni koko sakki? No uimaan.
Nyt olen saunassa käynyt. Toiset siellä paraikaa löylyttelevät. Lopettelen tätä juttua, ryhdyn katselemaan juuri alkanutta Ukraina-Itävalta-matsia. Ihan puolihuolimattomasti tulen katselemaan, verryttelynä iltaan. Suomen mahdollisuuksia päästä jatkoon kolmella pinnalla on mediassa spekuloitu riittämiin. EI siitä enempää. Kaikki on kuitenkin omissa käsissä. Kun eivät häviä, niin yhä porskuttavat Huuhkajat. Utopiaa. Vai onko? Puoliltaöin se tiedetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti