Kävästiin Mikkelissä. Koko porukka. Jokainen tietää, että otsikossa ja avauslauseessa on havaittavissa lievää ironiaa, sillä jokainen tietää, että lasten kanssa matkatessa pyrkii aikaa kulumaan. Jos jokainen ei tiedä, niin kerron teille tietämättömille: lasten kanssa matkatessa pyrkii aikaa kulumaan. Tämän sanon ihan bona fide. Tenavilla on omat tarpeensa, varsinkin alle kaksivuotiailla.
Reilun viiden tunnin reissu siitä muodostui. Kolmenkymmenen asteen helle sai halajamaan äkkiä pois torilta, jopa jäätelökioskilta, sillä sisätiloissa ja kaupoissa oli hieman inhimillisempi lämpötila.
Minnan Torikahvilassa toki obligatoriset kahvit/mehut nautittiin.
Kaikki tarvittava tuli hankittua. Toriparkista käsin on hyvä suorittaa jaloin keskustan ostokset, Urpolan Lidlistä eväät hankkia. Välillä jouduttiin pikaisesti Rustassa ja Tokmannilla poikkeamaan.
Kun sakki ja tavarat oli saatu saareen, Peppe hyökkäsi uimaan. Ensi kiersi hän kuitenkin veden t-paidasta. Vaikka autossa ilmastointi on, niin veneeseen ja veneestä tavaroiden siirtely aiheutti hikirauhasten ylitoimintaa laajassa mittakaavassa.
Jouduin pian grillaamaan hampurilaispihvit, lämmittämääm grillissä sämpylät. Anna väsäsi sillä aikaa tykötarpeet pöytään, joten burgerit nautittiin hyvillä mielin.
Iiris ja Liisa tahtoivat pian ulos helteeseen. Minä vahtimaan, sillä naisväki siivoili pöydän, laitteli tavaroita paikoilleen. Ensin piti päästä trampalle...
...sitten saippuakuplamiekalla (heräteostos Lidlistä, herätteen herättäjä Iiris, ostaja Anna).
Eivät lapsetkaan kovin kauaa paahtavalla yläpihalla viihtyneet, vaan lähtivät rannalle Hilpan ja Annan kanssa. Sieltä kuuluu nyt hihkumista, kun minä kirjoitan mukavasti ilmastoidussa tuvassa.
Illalla on lupeissa sadetta, yölläkin. Toivottavasti sataa myös. Ensimmäiset kanttarellit ovat rannalla kuivahtaneet korpuiksi, eikä uusista ole tietoa, jollei vettä tule. Eivätkä tykkää mustikat ja puolukat kuivuudesta nekään. Vettä, vettä, vettä, ilman kovia ukkosia, pliis!
Juhannus on lähellä. Auki on vielä koko kokon tilanne kokonaisuudessaan. Ehtiikö sataa niin, että kielto kumotaan? Jos, niin kokolle mennään. Kyllä se on Hanelin rannassa sitä varten kasattuna.
Huuhkajien jatkoonpääsyyn ei taida enää uskoa kukaan. Kai se teoriassa mahdollista on? Kaksi lohkoa pelataan loppuun tänään, neljännesvälierät alkavat lauantaina. Lauantain parit ovat jo selvillä: Wales-Tanska, Italia-Itävalta. Loput valkenevat ensi yönä. Hienoa tietty olisi, jos Suomi mukana keikkuisi. Mutta rehellisiä kun ollaan, niin ei taso vielä ole ihan sen arvoinen. Parempaan koko ajan ollaan menty, ja arvokisoissa luultavasti ollaan tulevina vuosina mukana. Pudotuspelivaiheessakin, kukaties?
Näissä kekkereissä alkavat siis tosi pelit. Jos ei aivan jokaista ole tähän mennessä tullut alusta loppuun katseltua, niin lauantaista alkaen tulee. Seurattua. Mitä isompi panos, sitä suurempi kiinnostus. Ja pelien taso luultavasti paranee loppuhuipennukseen asti.
Nyt alkaa nokkaan tuoksua melko lailla myöhästynyt iltapäiväkahvi, minkä Hilppa äsken ilmestyi laittamaan alulle. Pitää lopettaa. Ja parin tunnin kuluttua alkavaksi ennustettua sadetta kädet ristissä odotella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti