tiistai 8. kesäkuuta 2021

MYSTEERIT PALJASTUVAT


  Kun tarpeeksi kauan elää, niin elämän ja ympäristön mysteerit alkavat paljastua. Tänään oli vuorossa lukuisia öitä valvottanut kysymys: mistä raita on saanut nimensä? Ryhdyin pilkkomaan lähes linjalle kaatuneen raidan runkoa. Ei tämä ole ensimmäinen kerta kun kyseisen puulajin pienimistä teen, mutta vasta nyt asia valkeni. 


  Saatan toki olla väärässä. En ole asiaa yrittänyt varmistaa nimen etymologiaa googlettamalla. Eli kyseessä ola valistunut arvaus. Korjatkaa, jos olette asiasta patemmin kuusalla. 

  Eilen oltiin Mikkelissä. En jatka Babitzinin Sammyn tapaan, vaan totean, että suunnitelmien mukaan mentiin. Paitsi että poikkeuskin lipsahti. Kun Minnan Torikahvilassa kahvia särpiessä Hilppa äkkäsi ison katoksen täynnä myytäviä hattuja, hän sanoi "lähdetään käymään. Minun pitää ostaa uusi hellehattu". 
  "Mennään vaan, mutta minä en hattua tarvitse!", vastasin.  
  Hattukauppaan siis mentiin. Hilppa ryhtyi tutkimaan laajaa tarjontaa. Minäkin hiippailin miesten hattujen puolelle tiskiä. Päähineitä oli runsaasti. En kuitenkaan edes puolitosissani asiaan innostunut. Menin katsomaan, oliko Hilppa löytänyt passelia. Ei ollut vielä. Minä, syystä eli toisesta, huomasin pian taas käpsiväni mieshattuosastolla. Paikalle ilmestyi kauppiaspariskunnan (turkkilaisia) rouva. Hän toi peilin ja kysyi, että haluanko jotain mallia sovittaa? No, ihan kohteliasuusnäkökohdan huomioiden asetteli paria hattua päähäni. Sanoin sitten rouvalle, että minulla on niin paljon hattuja, että en tähän hätään uutta tarvitse. 
  Hilppa oli päässyt valinassaan finaaliin. Minä annoin puoltavan lausunnon, joten kauppa syntyi. Viisi euroa huojensi herra hattukauppias aluksi kertomastaan hinnasta. Sitten hän katsoi minua, sanoi "eikö teille löytynyt? Meillä on pellavaisia uutuuksia myös. Tulkaapa katsomaan." 
  "Ei minulla tosiaan ole hattutarvetta, mutta katsotaan nyt", vastasin. 
  Niinhän siinä sitten kävi, että lähdimme torilta kaksi päähinettä pussissa! Oli etevä kauppias. Sai minut ostamaan hatun. Kojussa ei ollut hintoja esillä laisinkaan. Kauppias varmaan toimi tilanteen mukaan. Minullekin hän ensin sanoi hinnan, heti perään, että teille viisi euroa halvemmalla. Kauppa käy, kun sen osaa.


  Puutarhakeinu mahtui autoon, kuten olin mittaamalla jo aiemmin varmistanut. Kaksi senttiä olisi pakkaus saanut olla pitempi, ja vieläkin olisi mahtunut penkkejä eteenpäin siiirtämättä. 

  Iltapäivällä käyttiin naapurin isännän kanssa nostamassa Potinlahden kimppalaituria, taas kerran. Nyt homma toimi sujuvammin, koska vesi on lämmennyt sellaiseksi, että simmareissa tarkeni vedessä oleilemaan. Eikä kahluuhaalari olisi edes toiminut laiturin päässä, sillä vesi on niin korkealla. 
  Yhdessä nostettiin sitten keinupaketti autosta veneeseen, ja naapuri kantoi sen saaressa kanssani pihalle. Sitten ryhdyttiin Hilpan kanssa kasaamaan sitä. Ohjeet olivat normaalit, eli epäselvät. Pienellä järkeilyllä homma kuitenkin alkoi sujua. Keinu kasaantui melko kuumissa olosuhteissa, sillä arska loimotti pilvettömältä taivaalta, eikä pihalle käynyt pientäkään tuulenvirettä. Laitanpa vielä jo jakamani kuvan komeudesta. Siis keinusta. Minä olen vain rekvisiittaa.


  Tänään olen alussa mainitsemani puunpilkonnan lisäksi mullanut perunan. Se on ollut edellisinä kesinä Hilpan hommia, mutta nyt hän ei saa silmäoperation vuoksi tehdä pariin viikkoon raskaita töitä. Opastamista kyllä. Näytti minulle YouTube-videon malliksi. Minulle, maalaistalon pojalle! Rehellisesti on kyllä kerrottava, että en minä perunaa ole koskaan aiemmin mullannut. Nähnyt tietysti. Ja kyllä työ tekijäänsä opettaa. 

  Tänään ei kunnon kolmea tuntia antaneet kyljet puuhailla. Alkoi sen veraan jomottaa, että tulin kirjoittamaan. Sähköt ovat olleet pariin otteeseen poikki. On jo päivätolkulla esiintynyt pieniä katkoksia. Tekevät jotain huolto- tai korjaushommia. Helikopteri pörräilee muutajien päällä. Onneksi ovat katkot olleet ilmoitettua lyhempiä. Tänäänkin parin tunnin ennuste, parin minuutin toteutunut. 

  Näin ne päivät kuluvat, ihan mukavasti rullaavat, vaikkei kutaa tullutkaan. Ei tule kultaa futiksessakaan. Tai jos tulee, syön uuden hattuni. Ilman kastiketta. 

  Taas meni virta. Ei se kirjoittamista haittaa. Kone vaan kaiken aikaa ilmoittaa, että "päivitys epäonnistui". Jos ei pian voima palaa, jaan puhelimilta kenttää, laitan tämän maaliin päässeen kirjoituksen eetteriin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti