maanantai 3. toukokuuta 2021

OLIS KIRVEELLE TÖITÄ

  Siinä läjä. Olis kirveelle töitä. Onneksi on kirves. Lähiajat täystyöllistetty kirves. Hartiat, jotka ovat koko talven kipuilleet, ovat onneksi nyt melko hyvässä kunnossa. Hieman viiltelee, kun aamupäivän töitä paiskii, mutta pieni lepo, ja ovat taas melkein kivuttomat. Pysyisi vointi tällaisen, niin hyvin tehtävistä töistä selvitään.


  Koska kroppa oli talvella kivulias, mietin jo klapikoneen hankintaa. Mietin vieläkin. Se vaan, että kun niissä on suojat, niin ei niillä voi kuin halkaisijaltaan alla 25 senttisiä puita halkoa. Ei sellaiselle käyttöä ole. Nytkin nuo keväällä kaadetut puut, koivu ja mänty, ovat molemmat tyvestä yli 60 senttisiä. Hannilan Hannulla on ollut jo vuosia klapikone. Siinä ei ole mitään suojia. Oli puhe, että lainaan sitä kokeeksi. Katsotaan, miten duuni sillä luontuu. Hitaampaa se varmasti on kuin kirveellä. Luultavasti myös vähemmän hartioita rasittavaa.

  Eilen kävivät Taina, Haneli ja Katriina vappurääppiäisissä. Toivat itse asiassa vapun meillekin siman ja munkkien muodossa. Vähän oli puhetta, että menisin joskus touko- kesäkuun vaihteessa, YYA-sopimuksen velvoittamana, jesaamaan Hanelia. Heillä on meininki suurentaa rantasaunan terassia. Mikäs siinä. Silloin omilta hommilta kyllä joutaa. Ja lauloihan Pavekin, RIP, "Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa." Hyvin meillä velj'poijaan kanssa sujuu YYA. Eikä siinä lasketa, kumpi tässä nyt enemmän on toista jeesannut. Tosi puheessa taitaa mennä melko tasan. 


  Eilinen oli lämpimin päivä tälle kaudelle. Eihän se hellettä ollut, mutta reilusti toistakymmentä astetta kuitenkin. Merkkejä luonnon heräämisestä alkaa näkyä. Sinistä vallan, meidän pihapiirissa.




  Sininen oli taivas myös. Ja vesi. Sinistä vasten lepän urvut näyttävät komeilta.


  Kävin äsken kokemassa katiskan. Ei senkään sinttiä, saatikka isompaa. Joudutaan nöyrtymään, syömään illalla tonnikalasalaattia. Kalaa tekee tosiaan mieli. Verkkoja ei saa pyyntiin laitaa. Paitsi muikkuverkot. Se taitaa kuitenkin olla turhaa. Heti jäitten lähdön jälkeen niitä kyllä voi saada, mutta nyt on se aika ohi. No, juhannuksen tietämissä mujetta tulee mukavasti tuosta ihan läheltä. Pitkä aika vaan sinne vielä on. Ensi viikolla käyn kyliltä paremman katiskan. Kyllä sieltä vielä ahvenia tulee, satunnaisia haukiakin. 

  Huomenna tulevat lähinaapurit saareen. Meille on Hannun kanssa heti edessä yhteislaiturin oikominen Potinlahdessa. Toivottavasti kahluuhousuilla tulee vielä reikä veteen. 

  Torstaina lähdetään Hollolaan, lauantaina palataan. Sitten onkin pottua laitettava vakoon. Ja puunhakkuu jatkuu, minkä kroppa sietää. Joutoaikoina pitää tehdä päätös ja summittainen aikataulu muutamasta aiotusta hommasta. Ei niistä enempää, ennen kuin se on ajankohtaista. 

  Tänään on taas saunailta. Kohta kahvihetki. Kahvin kanssa vielä vähän jäljellä olevaa Hilpan loihtimaa Ahvenanmaan pannukakkua. Ei suu tuohesta ole, saaressakaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti