perjantai 29. tammikuuta 2021

ESCORD

  Saimme molemmat maanantaina kirjeen S-ryhmältä. Ne olivat ruotsiksi. Palautimme mieliimme kouluruotsin. Tai tunnustan, että Hilppa palautti, hänhän kirjoitti Ruosista L:n, minä puolestani selvitin Ruotsin lähes joka vuosi oppikoulu-urani aikana ehdoilla. No, aikaa siitä on kulunut, mutta saimme tulkattua asian osapuilleen. Meille kirkastui, että S-Etukortimme, kansan parissa eskorttimme,  muuttuvat huhtikuun alusta maksullisiksi (3 €/kk). Itse asiassa käymme S-kaupoissa tosi harvoin, täällä Hollolassa ainakin. Tietysti kesäisin tulee Anttolan tai Hurissalon Salessa asioitua jonkin verran. Meistä ei ollut kuitenkaan järkevää maksella mitään kuukausimaksuja. Kirjeistä selvisi, että kortit voi vaihtaa esim. S-Pankin Visa Depidiin, korttiin, jolla voi maksaa kertyilllä bonuksilla, eikä se maksa mitään. Koska Hilppa on asiakasomistaja (minulla on rinnakkaiskortti), niin ei ollut järkevää luopua hommasta. Saahan etukortilla bonusta monesta muustakin paikasta kuin S-kaupoista. 

  Tuumasta toimeen; dallasimme eilen Kunttiksen Prismaan kysymään neuvoa asiakaspalvelusta, sillä Hollolassa ei ole S-Pankkia. Osoittautuikin, että kauppakeskuksen käytävällä oli S-Pankin virkailija päivystämässä. Eikä hänelle ollut edes jonoa! Me siis kertomaan asiamme. Olimme kaukaa viisaina ottaneet jopa passit mukaan. Niinpä uusien korttien tilaus sujui kitkattomasti.
  Kysyimme myös, miksi kirjeemme olivat ruotsiksi. 
  "Inhimillinen erehdys, eli töppäys", vastasi pankkirouva. Ilmeisesti muutkin olivat saaneet ylennyksen "bättre folkiin". Hän kertoi myös päivystävänsä lähes joka viikko päivän Hollolassa. Mukava rouva. Kun Hilppa kertoi olevansa eläkkeellä pankkivirkailijan toimesta, niin heillähän riitti juttua. Mikäs jutellessa, kun ei ketään ollut palvelupisteelle jonottamassa. Saimme vielä lähtiäisiksi kestokassin, kynät, heijastimet, sekä levyt Fazerin Sinistä.
  Niinpä niin. Olemme joulun jäljiltä pitäneet melko tiukkaa kuria ylimääräisen herkun napsimisessa. Ei nimittäin paino ainakaan jouluna tipahtanut. Viikolla ei olla mitään kahvileipää, ei edes piparia otettu. Paitsi viikonloppuisin. Silloin olemme suoneet itsellemme kahvipullan pakkasesta, tai jotain muuta hyvää. No, nyt ollaan syöty rivi suklaata päiväkahvin kera, iltaespresson kanssa myös. Mutta luonteenlujuutemme on parasta A-luokkaa. Päätimme, että pidämme taukoa suklaan syönnissä. Sillä Hilppa aikoo huomenna paistaa joulutorttuja, koska taikinaa on vielä pakkasessa. Aika heikko on ihminen. Mutta "paha ei oo kenkään ihminen vaan toinen on heikompi toista", sano Leinon Eikka. 

  Selkä on minulla ollut ihan jees. Eikä lonkat, ei hartiat, ole pahemmin kipuilleet. Ehkä kipujen summa on vakio? Ehkä siksi kaaduin eilen aamulla lumia kolatessani ja venäytin kylkeni? Kun työnsin lunta korkean kasan päälle, upposi toinen jalka hankeen, ja kun sen vetäisin pois, menetin taspainon, kaaduin perseelleni tantereeseen. Oikealla kädellä otin vastaan. Ehkä sen takia oikea kylki tuosta alimpien kylkiluiden kohdalta kipeytyi. Lienee venähdys, joku lihasjuttu. Eilen ja viime yönä kylkeen sattui, mutta tänään se on ollut jo melko kivuton. Hyvä, sillä kipulääkekuurikin loppuu tänään. Nyt pitää kuulostella, kuinka kuuri on auttanut. 

  Ilmat meni taas pakkaselle. Tänään käytiin lumikenkäilemässä. Ensi yönä ja huomenna taitaa taas tulla lunta. Onneksi ei Saarelan tupaan, missä olen pannut mietintäsilinterin päähäni ja ryhtynyt kirjoittamaan 17. maaliskuuta 2016.


Tässä puolestaan Hilppa jäällä saman päivänä. Kuten epäilemättä tunnistittekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti