Eilen uutissa kerrottiin, että suomalaiset vievät käsistä viimeiset etelänmatkat, kyttäävät peruutuspaikkoja. Lämpöä hakevat, nuo lämpöä hakevat. Me, kylmää kaihtamattomat, roudasta siinneet, välihousuihin tottuneet, saatiin puolestamme viimeiset paikat Hanelin Nissukkaan. Kyseessä on yhden päivän meno-paluu-matka Rantasalmelle. Mennään, kun puut on pinossa, eikä mikään paina päälle.
Tosiasiassa ymmärrän niitä, jotka 11 kuukautta orjankaapua kannettuaan pääsevät ansaitulle lomalle, ja mittarit näyttävät, hyvässä lykyssä, viittätoista astetta. Mieli halajaa aurinkoon, totta kai. Toisaalta tuollaiset massaryntäykset lentokoneisiin luovat tuleville sukupolville lämpimämpiä kesiä. Vaikka mikäs minä olen moralisoimaan. Eivähän omat tavat, käyttäytyminen, aina niin ekologista ole. Vaikka, jos ei parastaan, niin ainakin toiseksi parastaan, yrittää.
Säästä kun alettiin, säästä jatketaan. Loppuviikosta näyttäisi lämpenevän. Anttolaan povaa sääkartta tuollaisia 22-23 asteen lämpötiloja. Ihan sopivia. Anna, Joni ja Iiris tulevat loppuviikosta, siihen nähden myös mukavia ennusteita.
Vettä ei kymmenen päivän ennusteessa näy, kuin to. ja pe., ripaus tuolloinkin. Sienien, marjojen, kannalta huono asia.
Täällä maalikyllillä, kun eilen tultiin, oli kaikki suunnilleen ennallaan. Minkä nyt tuosta sadan metrin päästä, Okeroistentien varrelta, on hävinnyt, eli purettu, entinen Hollolan Keinosiemennysasema. Jotakin siihen varmaan rakennetaan. Aika näyttää, mitä.
Meidän nurmilänttimme olivar taas leikattu. Niin on käynyt, että en ole ehtinyt tänä kesänä kertaakaan kotipihojani ajella. Kiitos tehokkaiden naapureiden. Velanmaksuvelvollisuuteni lumenluonnin muodossa sen kun kasvaa.
Yhdelle naapurilleni, sille, joka tyhjentää postilaatikkomme, nostaa sisällön tuulikaappiin, vein eilen korvausta. Kanttarellejä pussillisen. Se on meidän sanaton sopimuksemme. Vaikka laatikon tyhjennys sujuisi varmasti ilman sieniäkin.
Saa tosiaan nähdä, millainen sienisato tulee? Viime kesä oli huonohko: alkuun tuli jonkin verran, syksyllä sitten pikkaisen lisää. Minä sain meille tarvittavan määrän kerättyä, kanttarellejä pakkaseen, samoin tatteja, rouskuja suolaan. Torvisieniä ei ollut nimesikään. Syömään sentään päästiin.
Rouskujen kanssa on ollut monena vuonna säkää. Niitten kasvuaika on ollut vaikeasti enustettavissa. Olen useana kesänä sattunut oikeaan aikaan vanhalle, taatulle rouskualueelle, ja olen saanut kertareissulla haalittua meille sopivan määrän ryöpättäväksi ja suolattavaksi. Eli tuossa parin viikon kuluttua pitää taas olla tarkkana "ku ketun pesällä" Ettei pääse mato kalvamaan rouskuja pilalle. Jos niitä tulee. Rouskuja. Matoja tulee varmasti. Jos tulee rouskuja.
Tänään pitää ostella reissuvihkoon merkattuja puutteita, käydä kirjastossa, poiketa äitiä hoivakodissa moikkaamassa.
Täytyy sanoa, että lukeminen on näin kesäaikaan melko vähäistä. Kun talvella lukaisen tuollaiset 2 - 5 kirjaa viikossa, saattaa kesäisin mennä kuukausi yhden kanssa. Varsinkin alkukesästä, kun on painettava suunnitellut hommat, pilkottava puut, etc. Niinpä tavakseni on juurtunut merkkailla bongaamiani teoksia Lastukirjaston sivuilleni suosikeiksi. Sitten kun joskus marraskuussa saarielämä vaihtuu Hollolassa olemiseen, on listaa hyvä lähteä purkamaan; käydä hakemassa hyllystä löytyviä, varailla lainassa olevia. Mutta kyllä kirja, tai pari, pitää aina olla mukana saaressa. Sadepäivien varalle.
Aamulla kävin sauvakävelyllä. 10 438 askelta näytti laskuri. Eipä juuri kahdessa viikossa ole maisemat muuttuneet. Yksi uusi pohja on avattu Kuntotien varessa olevalle pientaloalueelle. Taitaa sekin seutu täyttyä. Rakentamisintoa nuorilla löytyy.
Mitäs ne uutiset kertovat? Trumpia syytetään rasistisista kielenkäytöstä. Ei mikään ihme. Vaikka Trumpin kohdalla se taitaa olla rasistista twitterin näpyttelyä.
Pariisin sotilasparaatissa nähtiin tulevaisuuden lentolaite. Kyllä ihminen on viisas! Laite pystyy lentämään kymmenen minuuttia yhdellä tankkauksella, ja saavuttaa jopa 190 kilometrin tuntinopeuden. Vekottimen kehittäjä aikoo lentää sillä Englannin kanaalin yli. On kuulemma haastava juttu, koska värkki pitää tankata matkalla. Ilmassa vai meressä? Ilmassa tuskin yhtään Gulf-, tai BP-asemaa on, vielä? Ehkäpä laivan kannella?
Paljonko tuollainen menopeli maksaa? Rospuuttoaikana sillä on näpsäkkä sörnäyttää Potinlahdesta Avokkaaseen. Aika äkkiä sujuisi matka, reppu selässä, vaikka ei ihan täysillä paahtaisi.
Vielä yksi minut yllättänyt uutinen: Englanti on voittanut ensimmäisen kriketin maailmanmestaruutensa! Ensimmäisen?!?! Mikäli minulta olisi ennen tätä päivää kysytty, mikä maa on voittanut eniten kriketin maailmanmestaruuksia, olisin hetkeäkään pohtimatta vastannut: Englanti. Mutta mitäs vielä. Nopea googletus paljastaa, että vuodesta 1975 asti neljän vuoden välein pidettäviä kisoja on hallinnut Australia viidellä mestaruudella, Intialla ja Länsi-Intialla on kaksi mestaruutta kummallakin, Sri Lankalla ja Pakistanilla yksi. Ja kun minä olen luullut, että Englanti on kriketti, ja kriketti on Englanti. Vaikka niin se taitaa olla, että ei USA:kaan ole kaikkivoipainen baseballissa.
Siinä tätä. Laitan loppuun kuvan viimekesäisetä Porista, koska tänä vuonna emme sinne mene. Hyviä ilmoja ja mukavaa menoa kaikille osallistujille! Nick Cave Bad Seeeds'eineen pisti melkoisen esityksen kehiin.
Ja vielä tarkennukseksi sieniasiaan: Niitä rouskuja alkoi löytyä syyskuun alussa, eikä elokuun, kuten äsken ennakoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti