keskiviikko 15. toukokuuta 2019

JATSARIT ESIIN

  Muanantakina palattiin saareen. Tullessa käytiin lopulta Morttia moikkaamassa. Torilla ei ollut tungosta, vähän viileä ulkokahviaamu.
  Kun Avokkaaseen päästiin syötiin. Sitten usmuutin veneellä sahalta kolme lastia puutavaraa. Oli tyyni keli, ja olisivat ne kahdellakin reissulla tulleet, painon puolesta. Mutta paatti on sen mallinen, että siihen on hankalaa lastata pitkää puutavaraa. Nyt ne kuitenkin ovat täällä.
  Eilen aamulla aloitin sitten kesäkeittiön valmistelun. Aluksi moottorisahasin etuseinään ovesta-oveen-aukon. Keskelle aukkoa jäi kantava tolppa. No, kyllä kahta puolelta sisään mahtuu.
  Sitten purin lattialaudat. Kielipoliisit huomio: En purrut, vaan purin. Toisen aitan osalla ne olivat vielä aivan terveitä, toisen olivat lahonneet möhjöksi. Lattian alta löytyi niukasti aarteita, mutta vähän kuitenkin. Löytyi kaksi lasipulloa ja lasten nahkasaappat. Teerevän näköiset jatsarit, hieman pohjat irvistivät.


  Talon aikanaan rakentaneen perheen isännällä oli kai suutarin vikaa, sillä olen löytänyt nurkista usemmatkin puiset lestit. Saappaat vaikuttavat tosiaan kotisuutarin tekemiltä.

  Roudasin kelvolliset lattialaudat rantaan, pesin painepesurilla, Hilppa harjaili vielä mäntysuopa- ja katuharja-avusteisesti. Laitetaan laudat takaisin, ei tarvinnut ostaa terassilautaa niin paljon.


  Kärräilin monta lastia lahonnutta puunsälää pois sisältä aitasta, etupuolelta myös. Sitten ripsottiin Hilpan kanssa seinät ja katto niihin kertyneestä roskasta ja ampiaisenpesistä.
  Sen jälkeen pystytin työaseman, eli laittelin toimintavalmiuteen katkaisu- sekä halkaisusirkkelit. Työturvallisuusviranomaisten suositusten mukaisesti, uskaa pois.



  Siinä se päivä kulahti yli kahden. Aika naatiksi veti, seitsemän tunnin aherrus. Riisuin orjankaavun, menin keittämään päiväkahvit. Hilppa sai myös tehtyä päiväksi budjetoidut toimet: kasvulavalle pinaattia ja salaattia, rannan kasvimaalle pari riviä porkkanaa kasvutunneliin.


  Kahvin jälkeen sauna lämpiämään, kohta saunaan. Vesi on noussut sen verran, että sain uimatikkaat paikoilleen. Siitä seurasi, että  kävin talviturkin nakkaamassa jorpakkoon. Ei tietty uimiseksi voi sanoa, mutta upm'kupissa kävin. Kylmää on, vesi, voin vakuuttaa.

  Tänään jatkuu kesäkeittiötyö koolauksella. Samalla koolailen etupuolelle tulevan, rakennuksen lautaosuuden mittaisen sisäänkäyntitason. Jos ehdin, voin aloitella terassilautojen ruuvailua. Taas on siis kesän tuntua ilmassa; viikon luontoääni on sirkkeli.

  Perjantaina mennään Mikkeliin peräkärrin kanssa. Tuodaan filmivanerisiivua ja lämpökäsiteltyä haapaa. Vaneri tulee kesäkeittiöprojektiin, haapa tulevaan saunakunnostukseen. Tilasimme netistä lauteet (lmpökäsiteltyä haapaa) valmiina, mutta pieneen seinänpätkään tarvitaan panelia, ja pesupenkkiin lautaa.
  Laudepaketti tulee loppukuusta. Pitää miettiä, selviänkö saunarempasta parissa päivässä. Jos siltä tuntuu, aloitan sen heti, kun kaikki tarpeet on kasassa, enkä odottele vesien lämpenemistä uimakelpoiseksi. Tai aloitan joka tapauksessa. Kyllä saunassa kylpeä voi piankin, kun vain asennan lauteet ensimmäisenä. Tai toisena, sillä vanhat pitää vissiin purkaa sitä ennen pois.

  Ei näköjään päässyt Suomi jatkoon Euroviisuissa. En aio hyppiä lakkini päällä, en repäistä virttynyttä työpaitaani, en kyyneltä tirauttaa. Vaan keitän kahvit, lähden kolaamaan kesäkeittiön lattiaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti