LUOMUPÖNTTÖJÄ

  Minulla oli ilo saada jalostettavaksi kuusi linnunpönttöaihiota. Sain nuo haapapuiset pätkät naapurisaaren mökkiläisiltä. Ne olivat lojuneet heidän saunansa alla vuosia, jos ei vuosikymmeniä. Huomatkaa, että en tarkoita naapurisaaren mökkiläisiä. Jos tarkoittaisin, kirjoittasin, että "He olivat lojuneet vuosikausia....." Joka tapauksessa nyt nuo muistot jo edesmenneestä, aihiot joskus sahanneesta naapurista. on tarkoitus jalostaa palvelemaan seudulla kausiluotoisesti asuntoa tarvitsevien lintujen asiaa. Mahdolliset ympärivuotiset eläjät ovat myös tervetulleita tuleviin koteihin.
  Pönttötarpeet on sahattu sisältä lahosta haavasta. Viisi on selvästi samasta rungosta kotoisin, kuudes osa erittäin isoa  puuta. Mistä lienee löytynyt?

  Ajatteli, että tällä kertaa en liiemmin ohjeita suuaukon kokoon ja etäisyyteen räystäältä tuijota. Teen mutulla, sellaiset, jotka näyttävät hyviltä, sopusuhtaisilta. Luulen, että noin komeisiin asuntoihin löytyy vuokralaisia. Kai linnuistakin osa on boheemia porukkaa, porukkaa, mikä ei normeja ja standarteja kumarra?
  Ongelmaksi pönttöprojektissa muodostui seinien vahvuus; reikäporasarjan terät eivät ulottuneet niitä läpäisemään. Pulma ratkesi siten, että investoin kuviosahaan. Kuviosahaa tarvitaan tietysti myös pyöreiden pohjien tekemiseen. Muutaman kympin sellainen kustansi Tokmannilla. Hyundai-merkkinen, tietysti. Mitäs minä muuta, Hyundai-mies. Minullahan on jo Hyundai-kulmahiomakone, Hyundai-jiirisaha, sekä Hyundai-pyörösaha. Ai niin, ja Hyundai-auto. Merkkiuskollisuus on kunniotettavaa. Joskus se tietysti osoittautuu äärimmäisen tyhmäksi periaatteeksi, tiedetään. Olen kuitenkin tähän asti ollut tyytyväinen valitsemaani tiehen.

  Käytiin siis Mikkeli-cityssä. Ei sentään ihan asiaa tehden kuviosahaa ostamassa. Oli muutakin hankittavaa kertynyt. Lähinnä ruokapuolta. Ja tekee hyvää käydä kerran viikossa tuulettamassa itseään, ettei aivan "metity".

    Taina, Haneli, Katriina ja Kaapo pistäytyivät eilisiltana. Haneli virvelöi meille obligatorisen hauen. Kolme kiskaisi mies veneeseen, ihan tuosta näköetäisyydeltä. Yksi meille, yksi heille, yhden hän kiikutti Pesosen Heikille. Mikä hitto siinä on, että toiset saavat kalaa, toiset onnistuvat, jos niitä ylipäätään saavat, pilaamaan ne?
  Joka tapauksessa Hilppa paistoi haukifileet kaupunkireissun jälkeen. Ostosmatka onnistuttiin tekemään kastumatta; kun ennen puolta päivää palattiin, alkoi juuri ripottelemaan.
  Haukiaterian jälkeen kipaisin sateessa venevajaan. Kaivoin uuden jiirisahan laatikosta, tein prototyypin tuleville linnunpöntöille. Tuolta se näyttää.

  Tulevat luomukset saattavat näyttää samanlaisilta. Tai sitten erilaisilta. Riippuu siitä, millä mielellä seuraavia pusailen. Tänään sataa, huomennakin taitaa sataa. Siis oiva keli pönttöideointiin ja ideoinnin tulosten toteuttamiseen. Ensi kevään muutolinnut saattavat olla ällikällä lyötyjä!

  Kaupungissa toden totta käytiin. Torilla kahvilla ja Morttia jututtamassa. Hiljainen oli tori, aamulla yhdeksän aikoihin. Syyskuun loppuun aikoo Minna Torikahvilaansa auki pitää. Varmasti tulee ainakin kerran mainio rahkapiirakka käytyä syömässä.
  Hong Kong'issa ja Tokmannilla käväistiin, sitten Lidl'issä. Nyt on evästä tälle reissulle. Suunnitelmat ovat sellaiset, että ensi keskiviikkona lähdetään Hollolaan. Kotona ollaan tällä kertaa peräti viikko. 14. syyskuuta palataan saareen, viivytään kuun lopuille saakka. Sitten ehkä viikon verran taas Hollolassa, ja Anttolaan siian pyyntiin. Pikkuhiljaa alkavat kotonaolo- ja mökkeilyjaksot tulla saman mittaisiksi. Siinä viikon verran siellä, toiset täällä. Ihan Elinan vuoksikin on oltava enemmän Lahden liepeillä. Mutta marras-, tai vaikkapa joulukuulle saakka täällä käydään. Sydäntalvella ei ehkä lainkaan, mutta helmikuun lopulla viimeistään aloitellaan kautta 2018. Mitä lie tullessaan tuokaan?