tiistai 18. huhtikuuta 2017

AIKA AHKERIA IHMISIKSI

  Ollaan aikataulussa. Tai päivää edellä, itseasiassa. Nimittäin maanataina, pääsiäisestä huolimatta, tai juuri siksi, käytiin siistimässä takapiha. Hilppa hoiti kukkapenkit ja haravaoinnin, minä leikkasin omenapuun, typistin myös Terijoen salavaa. Lisäksi sahasin maan tasalle yli 20-vuotiaat sireenit. Kasvakoot alusta, virkeämmiksi ja vehreämmiksi.

  Tänään hyökättiin jo seitsemän jälkeen ulkovaraston kimppuun. Vaikka vuosi sitten roudasin varastosta peräkärrillisen roinaa kaatsille, riitti sitä hyllyillä riittämiin. Vanhaa lakanaa, lasten vaatetta, kirjaa, lelua, lasipurkkia, luistinta, monoa, vaikka mitä. Vaatteista ei juuri ollut enää säästettäväksi. Joitain pelejä ja leluja otettiin talteen. Sain havainnon myös toistakymmentä vuotta poissa mielestäni olleista nahkasaappaista. Ihan ehjät. Rasvaa pintaan ja kovaa käyttöä! Löytyipä kerran etsimäni nuken kehtokin, yhdessä pahvilootassa luimisteli. Siitä lähti muutossa (varastosta sisätiloihin) toinen pääty osittain irti, Mutta liima ja ruuvit tekevät kapineesta uuden veroisen.


  Talteen otettiin tietysti kirjoja. On Rudolf Koivua, Mauri Kunnasta, Elina Karjalaista. On Pupu Tupunaa, Pekka Töpöhäntää, Lumikkia. Onpa joukossa Artkon kuvitetut klassikot-sarjan Tom Sawyerkin. Iirikselle mukavia mummalan/pappalan lukemistoa. Alla oleva, muistokirjoituksin varustettu, täytyy kuitenkin antaa Annalle:


  Huonokuntoisimpia opuksia täytyi laittaa roskiin. Eräs kirjakummajainen oli eksynyt samaan laatikkoon lastenkirjojen kanssa. Se on toinen painos, v. 1948. Takakannesta luin listaa muista saman sarjan nuortenkirjoista. Niistä muutaman muistan joskus lukeeni, tästä ei ole havaintoa.


  Kuusi jätesäkillistä energiajätettä, yksi sekajätettä, kaksi isoa muovikassillista lasipurkkeja, yksi metallijätettä, muutama puulevyn palanen, sekä yksi kaapiston yläovi. Sen verran löytyi pois vietävää. Eli kaksi keikkaa jäteasemalle, kun en mokoman vuoksi viitsi kärryä lainaksi kysellä, saatikka vuokrata. Ei ku viemään ensimmäistä. Mutta, mutta..... Olin lukenut Hollolan Jäteaseman sivustoja kuin Peppe Raamattua, huolimattomasti. Kun mielestäni aukioloajoissa kerrottiin, että ma-ke ja pe 12 - 18, todellisuudessa siinä seisoi ma, ke ja pe 12 - 18. Elikkäs reilu kymmenen kilsan huti tuli ajeltua.

  Huomenna on vuorossa parvekkeen kevätputsi. Parvekelasit  jätetään alkukesään. Ne pitää kuitenkin puunata puiden siitepöykauden jäljiltä. Eli lattian luuttuaminen ja kalusteiden pyyhkiminen tulee tehtäväksi. Sitten odotellaan lämmintä .
  Sen jälkeen käyn, oikeaan aukioloaikaan, viemässä tänään siivotut jätteet. Hyvin tulee homma hoidettua; kahteen käyntiin teen kolme.

  Torstaina edessä normaali sisäsiivous, sisäsiistejä kun ollaan. Imurointi, osittainen lattioiden moppaus, pölyjen pyyhintä, piece of cake.

  Väliaikoina Elinan kauppa-asioita, kevyttä ulkoilua (paitsi minulle aamuisin keskiraskasta), lueskelua ja televisiota.

  Perjantaina tulevat Anna ja Iiris, koska Anna menee illalla ystäviensä kanssa teatteriin. Varmaan ovat meillä koko viikonlopun. Luultavasti toisella mummolla myös käyvät.

  Siinä eläkeläisten elämää piinaviikon jälkeen. Ei puhettakaan pitkästymisestä.

  Kun kohta on saatu täällä kotona vähät kevättouhut tehtyä, alkavat  Avokkaassa odottamassa olevat askareet poltella mieltä. Mutta eihän, hitto soikoon, sinne päästä aikoihin, jos eivät ilmat lämpene. Vuosi sitten sörnäytettiin saareen venholla vappuna. Jäät olivat silloin olleet poissa jo jonkin aikaa. Ei taideta mennä tänä vuonna. Kuvissa sinistä Saimaata ja kalasääksi vappuna 2016.



    Nyt lähden fiksaamaan vauvan kehdon. Partsilla on hyvä porata ruuvinreiät. Huomenna silellä imuroidaan joka tapauksessa. Muistakaa, että puuseppää aina tarvitaan. Kotikutoistakin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti