PIKKUNEITI, NETTI JA PAMFLETTI

   Pikkuneiti Iiris saapui eilen ilahduttamaan meitä läsnäollollaan. On se veikeä tyttö veikeässä iässä! Vaikka jäävi olenkin sanomaan. Kova touhuamaan, sanavarasto kasvaa, lauseet pitenevät. Vaipatkin ovat enää yökäytössä.
  Kohta tulee kesä, pääsee Iiris saareen. Ollaan jo sovittu metsäretkestä. Tyttö muistaa joka kerta, kun nähdään, mainita, että mennään metsään, istutaan kannon nokkaan, ja syödään eväitä. Niin tullaan tekemään!
  Leikkimökki on myös pian pystytetty. Luulen, että siitä tulee mieluinen paikka. Sijaintikin on passeli; savustuspaikan vieressä. Jos, ja kun, on muikkuja, tahi muuta kalaa, savustettavaksi, ei ole tytöllä pitkä matka makupalaa noutamaan. Johan hän napsi viime kesänä haikumuikkuja pyrstöstä pidellen makeina paloina. On tullut äitiinsä. Muistan, kun Anna ja isä-Erkki-vainaa muinoin savustelivat mujeita, söivät verekseltään, niin ettei ollut pöytään asti piisata. Anna oli kai kolmen ikäinen niihin aikoihin.

  Aika samaa näköä on äidissä ja tyttäressä

  Netti on täällä tänään. Jos ei kaikilla, niin valtaosalla 5-85-vuotiaista suomalaisista on käytössään internet. Osalla ikähaarukan ulkopuolisista myös.

  WORDOMETERS'in mukaan maapallon väkiluku on hieman alle 7.5 miljardia, Internetin käyttäjiä on n. 3,4 miljardia, ei yli puolet asukkaista elää ilman nettiä.
  Olemmeko me netin käyttäjät, vajaa puolikas populaatiosta, onnellisempia, kuin ilman verkon autuutta elävät? Olemmeko me viisampia?
  Luultavasti kysymyksiä ei voi ratkaista tuollaisilla kriteereillä. Luulen, että netillä ei ole mitään tekemistä onnellisuuden tai viisauden kanssa. Paremminkin vitutuksen ja tyhhmyyden määrään se voi vaikuttaa.
  Tietoa netissä on tarjolla. Tietoa, niin että korvista pursuaa. Eri asia, millaista, miten oikeaa tieto on. Varmasti sieltä oikeaa, yhtä varmasti väärää, tietoa löytyy.
  Mitä tietoa me sitten verkosta haemme. Minusta tuntuu, että enimmäkseen emme hae objektiivista totuutta, varmaa tietoa. Me haemme sellaista tietoa, mikä tukee meidän oikeaksi luulemiamme käsityksiä. Tästä seuraa, että vaikka meidän oikeaksi luulemamme totuus ei ole totuus, siitä kuitenkin muodostuu meille ehdoton totuus.

  Tämä pätee lähes mihin tahansa asiaan; löytyy tietoa puolesta, vastaan ja siltä väliltä. On surffaajasta kiinni, minkä tiedon haluaa omaksua. Eli kannattaa miettiä, valikoida, seuloa ja raakata kovalla kädellä tietolähteitään, suhtautua jäljelle jääneisiin kriittisesti.  

  Muuten, tuo WORDOMETERS on mielenkiintoinen sivusto. Sieltä näkee reaaliajassa kaikenlaista tietoa palloltamme. Mm. tämänvuotisen syntyneiden ja kuolleiden määrän, metsäkadon, vedenkulutuksen, sekä aliravittujen ja ylipainoisten määrän. Myös tämänpäiväisen  energiankäytön, maahan osuvan auringon energian määrän, sekä sokerina pohjalla Yhdyvalloissa ylipainosta johtuvien sairauksien hoitoon käytetyn rahamäärän.
  En osaa sanoa, kuinka luotettavia nuo luvut ovat, mutta mielenkiintoisia. Linkki sivustoon:
  http://www.worldometers.info/fi/.

  Nyt olisi pamfletin vuoro. Mutta mitä, mistä, minä pamfletoisin? Vaikka vettä sataa lorottaa taivaan täydeltä, mieli on seesteinen, ei satu pernaan:
  -anna ja Iiris tulevat kohta yksiltä synttäreiltä. Ne ovat oikeasti yhdet synttärit, sillä päivänsankari täyttää yhden vuoden. Sitten vietetään rauhaisa ilta Iiriksen touhuilua seuraten, tv visusti suljettuna.
  -huomenna lähdetään viikoksi saareen. Nykyisin tuntuu siltä, että mitä kauemmin sieltä pois on, sen enemmän sinne kaipaa. Tai niin on ollut ennenkin. Mutta kun tilanne on mahdollistanut useammat mökkioleskelut, ikävä tulee nopeammin. Eli mieli on sopeutunut vallitsevaan olotilaan. Ihminen on sellainen eläin.
  -johtuneeko tämä mielenrauha siitä, että en ole netissä juuri surffaillut, uutisia kuunnellut/katsellut? Ehkä. Kun en ole noita tehnyt, en ole saanut väärää tai oikeaa tietoa. Sillä vaikka tiedon sanotaan olevan valtaa, kerrotaan sen myös lisäävän tuskaa. Eli "don't panic", vaikka et ihan joka päivä, tai viikkokaan, ole ajan hermolla. Taidan ryhtyä joka toiseksi päiväksi nettittömäksi uutispimentolaiseksi. En siis uutispaimentolaiseksi, eli -nomadiksi. Uutisnomadit ovat ihmisiä, jotka liikkuvat uutisvirran mukana paikasta toiseen tyydyttääkseen jokapäiväiset tarpeensa. Heidät tunnistaa uusimmasta älypuhelimesta, tabletista, läppäri- ja matkalaukusta, hotelliketjujen kanta-asikaskorteista, vr:n vakioasiakkuudesta ja Finnairin lentopisteiden hamstrauksesta.

  Eli jääköön pamfletti. Seuraava kirjoitus sinkaistaan sfääreihin Avokkaasta, olkoot se sitten vaikka pefletti.