Kinkku on ostettu, joulusiivous on tehty; tulkoon joulu! Pientä alkutyötä siivoukseen liittyen oltiin nahuttu jo aiemmin: Kirjahyllyjen pölytys (Peppe) , keittiön kaappien ja laatikoiden läpikäynti sekä vierashuoneen siivous (Hilppa). Eilen kahden henkilön tiimi rysäytti isoimman osan, eli loput, joulusiivouksesta. Kaksin se käy sutjakasti. Molemmilla on oma vastuualueensa, yhteistyö vuosien saatossa rutinoitunutta. Kakkupalanen se oli, aamupäivän urakka.
Siis tulkoon joulu. Ei tosin taida tulla valkeaa joulua näille latiduteille. Muutaman sentin lumikerros varmaan sulaa pois, koska plussaa on luvassa aattoon asti. Anttolassa on lunta jo kymmenisen senttiä, jäätä myös ihan pilkkimiehen keston verran (mikä ei ole kovin paljon). Isommat selät kuitenkin ovat sulina. Näin kertoi meille eilen airut Anttolasta. Tai airuet. Anni ja Tuomas nimittäin poikkesivat ohikulkumatkalla torttukahvilla eilisiltana.
Jätetään joulu tulemaan. Mennään muihin asioihin, kuten yhtiökokouksessakin tehdään. Siis § 8 MUUT KÄSITELTÄVÄT ASIAT:
Miksi ihmisten täällä Suomessa pitää valittaa? Ihan tavallisten ja kaikella kohtuudella tarkastellen kaikella kohtuudella toimeentulevien ihmisten? Valittaa isommista, mutta enimmäkseen pienistä asioista. Pakko tunnustaa, että minäkin olen joskus valittanut. Usein kyllä pilkahdus silmäkulmassa, mutta kuitenkin. Sitten muutin käytäntöä, ryhdyin toteamaan. Tehkään tekin niin, parhaat kanssaihmiset. Valittaminen tekee teistä turhantärkeitä inisijöitä, paskanjauhajia ja säälittäviä luusereita. Mutta kun ryhdytte toteamaan, saatte otsaanne, ohimoonne, takaraivoonne, ahteriinne, pohkeeseenne, ties minne, fiksun ihmisen leiman. Siis älkää kysykö miksi, mitä varten, onko laitaa, eikö enää ole mitään häpyä, vaan sanokaa: "Olen pannut merkille, että sitä ja sitä tapahtuu, tai että tätä ja tuota tehdään niissä ja noissa tilanteissa." Johan kohta olette vähintään kansakunnan kaapin keskilaatikossa.
Olen pannut merkille (huom!!), että poliitisilla puolueilla on merkillinen tapa suhtautua lakiin ja oikeudellisuuteen. Sellainen toiminta, mikä on toisen puolueen edustajille laitonta ja tuomittavaa, onkin oman puolueen väelle laillista ja hyväksyttävää. Vähän liian rajusti "tilanteen mukaan-suhtautumista" mielestäni. Kunpahan vaan totesin.
Koska kohtaan § 8 MUUT KÄSITELTÄVÄT ASIAT ei ole muuta lisättävää, lopetan palaverin. Kuitenkin laitan muutaman kuvan 1950-luvun alkupuoliskolta.
Ritva-sisko isoäitini"Emchenin" polvella, minä äiti-Elinan sylissä Piskolan verannan rappusilla loppukesällä 1951.
Ritva ja minä, varmaan alkuvuodesta 1952.
Pakollinen joulukuva: Isoisäni "opa" Pekka Karppinen, Ritva ja minä jouluna 1952 Lahdessa.
Ritva, tätimme Eila ja minä Piskolassa 1953.
Minä ja Ritva Haneli sylissään keväällä 1954 Piskolassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti