maanantai 16. joulukuuta 2019

KONSERTTI

  Olen muutamina aamuina kuunnellut lenkeilläni Neil Youngin tuotantoa. Albumit ovat soittimessa aakkosjärjetyksessä, ja oman jännityksensä hommaan tuo se, muistanko seuraavan levyn nimen? Joskus muistan, yleensä en.
  Tänä aamuna onnistuin dallamaan kastumatta yli tunnin. Viimeinen kymmenminuuttinen hoiti sitten asian niin, että yhtä märkänä kuin lähes joka aamu viimeaikoina kotiin palasin. Palasin mielessäni toivekonsertti.

  Here We Are in the Years
  Cowgirl in the Sand
  Don't Let It Bring You Down
  Words (Between the Lines of Ages)
  The Bridge
  Revolution Blues
  Albuquerque
  Cortez the Killer
  Hold Back the Tears
  Human Highway
  Thrasher
  Lost in Space
  Southern Pacific
  Like An Inka
  Wondering
  My Boy
  Hard Luck Stories
  Inca Queen
  Sunny Inside
  Crime in the City
  Over and Over
  Unknown Legend
  Change Your Mind
  I'm the Ocean
  Slip Away
  Distant Camera
  You're My Girl
  Carmichael
  This Old Guitar
  Flags of Freedom
  No Hidden Path
  Get Behind the Wheel
  Love and War
  For the Love of Man
  Who's Gonna Stand Up?
  A New Day For Love
  Glass Accident
  Campaigner
  Almost Always
  Rainbow Colors

  Siinä listaa hypoteettisesta Niilon konsertista, konsertista, minkä mieluusti näkisin ja kuulisin. Jos lehmät lentäis... Saahan sitä unelmoida. Jotkut varmaan huomaavat tietyn logiikan listassa. Rohusen poijaat ainakin?
  40 biisiä. Olisi voinut olla 44, mutta olen neljä jättänyt, logiikan vastaisesti, pois. No, biisivalintoja Niilon esityksiin on tietysti turha tehdä. Maestro tekee ne itse. Eikä varmaan ihan noin montaa biisiä herran valinnoissa olisi. Tulisi pian neljän tunnin rupeama, ilman encore'ta, jos minun ohjeillani mentäisiin.
  Omat listani oli nopeasti tehty. Huomenna olisi se varmaan erilainen. Enkä tietysti päästäni kappaleita ja järjestystä tempaissut. Kaikentietävä webbi oli assistenttina.

  Sellaisia joulualusviikon turhuuksia tässä on nyt aikaa duunailla. Elinan asunnon luovutuskunto on karvaa vaille. Kotona kirjahyllyt, vaatehuone, sauna, keittiön kaapit ollaan jo siivottu. Keskiviikkona iso rysäys, torstaina Etolan takametsistä hankittu joulukuusi krumeluureineen paikoilleen, päivänä muutamana vähän kaupoissa käyntiä, ja joulu saa tulla.

  Eilen tein jo joululahjahankinnan, itselleni. Nimittäin minun Officeni ilmoitti, että alkuvuodesta siitä loppuu tuki. Kymmenen vuotta näköjään tulee hankinnasta kuluneeksi. Toki Office toimii edelleen, mutta tietoturva-, sun muut päivitykset loppuvat. Koska oli ajatellut aiemminkin asiaa, ostin Premium OneDriven. Se sisältää Office 365 Personal ohjelmiston, sekä yhden teratavun (1000 gigatavua) pilvitilaa. Hinta on 69 €/v. Saanpahan kaikki kuvat ja säilytettävät asiakirjat paikkaan, mistä niitä ei vie edes tulipalo. Jollei se palo ole juuri niissä Windowsin tiloissa, missä pilvitilani sijaitsee. Kele, onkohan niillä kaikille pilvitallennuksille pilvitallennus, kaiken varalta?  Sitä en taida udella, kuinka pilvitallenteille käy, kun taivas on sees?
  Kyllä minulla on tallennustilaa, pc:ssa ja ulkoisilla kovalevyillä. Mutta ne ovat pirut vempeleitä, mitkä saattavat mennä paskaksi. Ja pilvessä oleva tieto on käytössä kaikilla laitteillani, eli pc:n lisäksi saaressa talvehtivalla läppärillä, puhelimella ja tabletilla. On se kehitys kehittynyttä!

  Silleen tänään, tuolleen tuonnempana. Kuvassa vellokset liki kolkyt vuotta sitten Kevolla. Huomionarvoisia ovat lippikset. Komeat samettihatut SYP:n logolla. Mistä lie saadut? Ei ainakaan omasta pankista, mikä oli tuolloin STS. Toinen havainto: minulla on suunnilleen samanlaiset okulaarit kuin nykyäänkin. Kertooko se jostain? Jos kertoo, niin ei minulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti