Olen muutamina aamuina kuunnellut lenkeilläni Neil Youngin tuotantoa. Albumit ovat soittimessa aakkosjärjetyksessä, ja oman jännityksensä hommaan tuo se, muistanko seuraavan levyn nimen? Joskus muistan, yleensä en.
Tänä aamuna onnistuin dallamaan kastumatta yli tunnin. Viimeinen kymmenminuuttinen hoiti sitten asian niin, että yhtä märkänä kuin lähes joka aamu viimeaikoina kotiin palasin. Palasin mielessäni toivekonsertti.
Here We Are in the Years
Cowgirl in the Sand
Don't Let It Bring You Down
Words (Between the Lines of Ages)
The Bridge
Revolution Blues
Albuquerque
Cortez the Killer
Hold Back the Tears
Human Highway
Thrasher
Lost in Space
Southern Pacific
Like An Inka
Wondering
My Boy
Hard Luck Stories
Inca Queen
Sunny Inside
Crime in the City
Over and Over
Unknown Legend
Change Your Mind
I'm the Ocean
Slip Away
Distant Camera
You're My Girl
Carmichael
This Old Guitar
Flags of Freedom
No Hidden Path
Get Behind the Wheel
Love and War
For the Love of Man
Who's Gonna Stand Up?
A New Day For Love
Glass Accident
Campaigner
Almost Always
Rainbow Colors
Siinä listaa hypoteettisesta Niilon konsertista, konsertista, minkä mieluusti näkisin ja kuulisin. Jos lehmät lentäis... Saahan sitä unelmoida. Jotkut varmaan huomaavat tietyn logiikan listassa. Rohusen poijaat ainakin?
40 biisiä. Olisi voinut olla 44, mutta olen neljä jättänyt, logiikan vastaisesti, pois. No, biisivalintoja Niilon esityksiin on tietysti turha tehdä. Maestro tekee ne itse. Eikä varmaan ihan noin montaa biisiä herran valinnoissa olisi. Tulisi pian neljän tunnin rupeama, ilman encore'ta, jos minun ohjeillani mentäisiin.
Omat listani oli nopeasti tehty. Huomenna olisi se varmaan erilainen. Enkä tietysti päästäni kappaleita ja järjestystä tempaissut. Kaikentietävä webbi oli assistenttina.
Sellaisia joulualusviikon turhuuksia tässä on nyt aikaa duunailla. Elinan asunnon luovutuskunto on karvaa vaille. Kotona kirjahyllyt, vaatehuone, sauna, keittiön kaapit ollaan jo siivottu. Keskiviikkona iso rysäys, torstaina Etolan takametsistä hankittu joulukuusi krumeluureineen paikoilleen, päivänä muutamana vähän kaupoissa käyntiä, ja joulu saa tulla.
Eilen tein jo joululahjahankinnan, itselleni. Nimittäin minun Officeni ilmoitti, että alkuvuodesta siitä loppuu tuki. Kymmenen vuotta näköjään tulee hankinnasta kuluneeksi. Toki Office toimii edelleen, mutta tietoturva-, sun muut päivitykset loppuvat. Koska oli ajatellut aiemminkin asiaa, ostin Premium OneDriven. Se sisältää Office 365 Personal ohjelmiston, sekä yhden teratavun (1000 gigatavua) pilvitilaa. Hinta on 69 €/v. Saanpahan kaikki kuvat ja säilytettävät asiakirjat paikkaan, mistä niitä ei vie edes tulipalo. Jollei se palo ole juuri niissä Windowsin tiloissa, missä pilvitilani sijaitsee. Kele, onkohan niillä kaikille pilvitallennuksille pilvitallennus, kaiken varalta? Sitä en taida udella, kuinka pilvitallenteille käy, kun taivas on sees?
Kyllä minulla on tallennustilaa, pc:ssa ja ulkoisilla kovalevyillä. Mutta ne ovat pirut vempeleitä, mitkä saattavat mennä paskaksi. Ja pilvessä oleva tieto on käytössä kaikilla laitteillani, eli pc:n lisäksi saaressa talvehtivalla läppärillä, puhelimella ja tabletilla. On se kehitys kehittynyttä!
Silleen tänään, tuolleen tuonnempana. Kuvassa vellokset liki kolkyt vuotta sitten Kevolla. Huomionarvoisia ovat lippikset. Komeat samettihatut SYP:n logolla. Mistä lie saadut? Ei ainakaan omasta pankista, mikä oli tuolloin STS. Toinen havainto: minulla on suunnilleen samanlaiset okulaarit kuin nykyäänkin. Kertooko se jostain? Jos kertoo, niin ei minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti